Lehtikuva/ Vesa Moilanen

Toisin kuin valtaosassa länsimaita, Suomessa jääkiekko on jalkapalloa suositumpi urheilulaji.

Kiekkohullu kansa hehkuttaa lajin MM-kisoja jo viikkokausia ennen kuin peliväline iskeytyy jäähän, spekuloi kisapassien leimaamisella ja kehittelee yhä uusia militaristisia metaforia kuvaamaan maajoukkueen Raatteen tietä kohti viimeistä taistoa, finaalia.

Toisaalla intohimoiset jalkapalloihmiset lähes kaatavat futisväen suosiman keskustelufoorumin spämmäämällä kiekkoa käsittelevään ketjuun sadoittain vahingoniloisia viestejä Suomen kisaurakan tyssättyä puolivälieriin.

Eivätkä kiekkoniilot suhtaudu futikseen ja sen kannattajiin juuri ystävällismielisemmin. Vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi, ainakaan joukkuelajien fanipiireissä.

Junnuikäiselle on varsin luontevaa harrastaa sekä jalkapalloa että jääkiekkoa: talvisin laitetaan lapa jäähän ja nurmien alkaessa vihertää kaivetaan nappulakengät naftaliinista. Jossain vaiheessa uraa on jokaisen juniorin kuitenkin valittava, keskittyykö unelmoimaan paikasta Leijonissa vai Huuhkajissa.

ILMOITUS

Samaa kaavaa tuntuu noudattavan myös kannattamistapa: viimeistään teinivuosina on valittava, mihin lajin kiinnostuksensa suuntaa – tai tällaiseen käsitykseen on ainakin hyvin helppo päätyä lukemalla internetin keskustelupalstoja.

Futisfoorumeilla ”jääkääkän” ja sen katsojien nälviminen kuuluu jo etikettiin, ja veikkaanpa että kiekkoväen Jatkoaika-sivuston jalkapallokeskustelukin olisi huomattavasti raflaavampaa ilman varsin tiukkaa moderointia.

Ihmisen identiteetti rakentuu poissulkemisten kautta ja omaa kannattajuutta tietysti pönkitetään toisten kannattajien mollaamisella. Tokihan tämä voi olla tiettyyn rajaan asti ihan hupaisaakin, mutta monien futisfriikkien jutustelua kuunnellessa ei voi välttää vaikutelmaa vähintääkin keskivaikeasta ahdasmielisyydestä.

Futisfanit soimaavat kiekkoa väkivaltaiseksi keppitappeluksi, kun taas jäähalli-ihmiset tuomitsevat futiksen tylsäksi neppailuksi ja filmaamiseksi. Samalla unohtuvat muun muassa sellaiset tosiseikat, että jo pelkästään tämänvuotisessa Veikkausliigassa on nähty useita vakavia loukkaantumisia ja että on vaikea keksiä tylsempää seurattavaa kuin kiekon MM-kisojen alkusarjan ottelu, jossa joukkueiden tasoero on järjetön.

Pientä kulkijaa hämmästyttää ja kummastuttaa kovasti. En itsekään ole mikään hillitön kiekon ystävä, mutta seuraan sitä satunnaisesti ja pidän sitä toimivana viihteenä, jolla on minulle erilainen tehtävä kuin jalkapallolla.

Kiekko nopeatempoisena ja aggressiivisena lajina nostattaa adrenaliinia kuin hyvä toimintaelokuva, kun taas futiksessa tuottavat nautintoa vaikkapa pelaajien hienot yksilösuoritukset. Kyse on pohjimmiltaan eri tarpeiden tyydyttämisestä, ja tuntuu, että tätä eivät ole monet oivaltaneet. Kiekko ja futis ovat lajeina esteettisesti yhteismitattomia.

Suosittelen itse kullekin tutustumista kilpailevaan lajiin, vaikka vain tunne vihollisesi -periaatteella tai yleissivistyksen vuoksi. Paatuneinkin futispetteri tai -pirkko saattaa yllättyä monien jäähallien tunnelmasta ja yleisön kannustuksesta, joista futisväki voisi hyvinkin ottaa oppia. Ja ihan tavallisia ihmisiä ne kiekkofanitkin ovat.

Vakioveikkaus siirtyy tällä viikolla kesäaikaan, joten ottelut pelataan sunnuntaina. Suurin osa rivistä koostuu Valioliigan päätöskierroksen otteluista, mutta mukana on myös muutama kohde kotoisesta Veikkausliigasta.

Valioliigan mestaruuden jo varmistanut Manchester United kohtaa sunnuntaina vieraissa Hullin, ja tässä ottelussa muhii yllätys. Sir Alex Ferguson säästellee tärkeimpiä pelaajiaan Mestareiden liigan finaaliin, kun taas kotijoukkue sai rutkasti itseluottamusta pelattuaan viikonloppuna tasan Boltonin kanssa. Ykkönen ei ole tähän otteluun huono veto.

Kolme Veikkausliigakohdetta ovat varsin kiharaisia. VPS ja RoPS ovat aloittaneet kauden huomattavan vaisusti ja pitävät perää pistetaulukossa. Kaksi muuta kamppailua taas pelataan keskikastin joukkueiden kesken, ja pelit vaikuttavat ennakolta varsin tasaisilta. Näihin kannattaa piirtää kupongille useampi ruksi.

Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1, 1, x(1), 2(x), 1, 2, 1, 1(x), x(1), x(1), 1(x)