Aapeli Lahtinen on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen siviilipalvelusmiehenä Helsingissä. Hän edusti enkelin hahmossa Kepan Hyväntekijä-kampanjaa.
– Haluan, että ihmisiä rohkaistaan ottamaan yhteyksiä järjestöön ja muuttamaan sitä kautta maailmaa. Visioni on, että Suomi on nykyään varakas maa, joka itse on ollut vain 50 vuotta sitten itse kehitysmaa, jota on autettu selviytymään kriisien yli.
– Jos suomalaiset eivät näe nykyisten kehitysmaiden ihmisten ongelmia oman historiansa kautta, se on paha juttu, erittäin kapea-alaista ajattelua. Heikompia pitää aina auttaa. Itse olin Tansaniassa kuukauden verran viime kesänä katsomassa asioita ystävyysseuran vieraana.
Essi Silokunnas kokee omakseen ne asiat, joita Sosiaalifoorumissa esiteltiin.
– Persoonallisesti koen, että ne ovat tärkeitä, enkä osaa laittaa niitä mihinkään poliittisiin lokeroihin. Olen jäsenenä Animaliassa, Amnestyssa, sekä Unicefissa ja Vegetaria-liitossa. Mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän vaikutusvaltaa näillä kansalaisjärjestöillä tietenkin on.
– Totta kai uskon siihen, että ihmisten on pakko muuttaa elämäntapaansa. Mutta siihen en usko, että ihmiset pakotetaan kieltäytymään vaikkapa kulutukseen liittyvistä asioista.. Itse en koe jääväni paitsioon mistään, kun valitsen mitä teen, mitä syön tai mitä en tee tai mitä en syö.
– Kenenkään ei ole pakko tehdä mitään, jokainen voi valita, jokainen meistä edustaa omia valintojaan.. Voisi kai sanoa, että mitä enemmän on valinnan mahdollisuuksia, sitä enemmän on myös henkilökohtaista vastuuta, koska jokainen valitsee valintansa. (KU)