Vantaan valtuusto keskusteli lähivuosien taloudesta
Vasemmistoliiton valtuutetut olivat ryhmäjohtaja Kati Tyystjärven mukaan tyytyväisiä siitä, että Vantaan valtuuston maanantaisessa talouskeskustelussa nousi palvelujen tuotantotapa yhdeksi keskeiseksi aiheeksi.
– Vielä iloisemmalle mielelle minut sai tuki, jota sai Vasemmistoliiton näkemys siitä, että hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen onnistuu parhaiten rakentamalla kaikkien tarvitsemat peruspalvelut pääosin kunnan omana työnä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vastustaa pääsääntöisesti palvelutuotannon uusia malleja, joilla valinnanvapauden nimissä ulkoistetaan palveluita. Vaikeina aikoina yhteiskunnan itse tuottamat palvelut ovat taloudellisuuden, saavutettavuuden, jatkuvuuden ja laadun paras tae.
Vasemmistoliiton ryhmän mielestä vain pieni osa palveluista voidaan ostaa yksityisiltä markkinoilta ja keskeisenä tekijänä pitää kilpailutuksessa olla laatu.
– Tästä ideologisesta lähtökohdasta Vasemmistoliitto ei näissä lamatalkoissa tingi, korostaa Tyystjärvi.
Valtuuston käymässä keskustelussa tuotiin esille Tyystjärven mukaan aivan totuudenmukaisesti se, ettei missään ole selvitetty palvelujen ulkoistamiseen löytyvän perusteita esimerkiksi säästösyistä.
Henkilöstö elää
epävarmuudessa
Vantaa maksaa palkan 12 000 henkilölle. Tämä kannustaa tarkastelemaan kunnan oman työn ulosmyymistä henkilöstön näkökulmasta.
Kati Tyystjärvi viittaa monilta toimialoilta tulleisiin viesteihin palveluiden ulkoistamisselvityksistä. Sellainen on meneillään muun muassa Tilakeskuksen tuottamista tukipalveluista.
Menossa on hänen mukaansa kautta aikojen suurin palveluitten yksityistämisaalto Vantaalla.
– Tällainen löysässä hirressä roikottaminen vie työmotivaation ja saa henkilöstön piirissä aikaan sekasortoa ja epävarmuutta.
Vaikeina aikoina pitäisi luottaa henkilöstöön ja sen kykyyn toimia. Nyt viestit kulkevat aivan väärään suuntaan. Henkilöstön tilanne pitäisi pystyä rauhoittamaan selkeillä päätöksillä kunnan oman työn kehittämisestä.
Veroprosentin nosto
on yksi keino
Tyystjärvi on valmis ottamaan kunnallisveroprosentin nostamisen ensi vuodelle käyttöön, jos Vantaankin taloutta rasittavasta lamasta ohi pääseminen mahdollisimman pienin haittavaikutuksin sitä edellyttää.
– Veroprosentin nostaminen on yksi keino, jota on tarkasteltava muitten keinojen rinnalla.
Vantaan kaupungin toimintamenot ovat nousseet ja tiedossa ovat muun muassa väestönkasvusta seuraavat kasvavat kustannukset päivähoidossa ja toimeentulotukimaksujen kasvu työttömyyden vuoksi.
Toimialoille on kohdistettu säästötavoitteet jo kuluvalle vuodelle ja käytettävissä olevan tiedon mukaan tilanne pahenee entisestään ensi vuonna.
Tyystjärvi korostaa Vasemmistoliiton valtuustoryhmän olevan erityisen huolissaan ennaltaehkäisevän toiminnan rahoittamisesta.
– Sen minkä jätämme nyt tekemättä, maksamme kalliisti takaisin tulevaisuudessa, esimerkkinä vaikkapa nuorisotyöttömyys, jonka kasvu on Vantaalla ollut todella huolestuttava ilmiö.
Veroprosentin nostosta ei Tyystjärven mielestä saa kuitenkaan tulla automaattia, joka saa kustannukset karkaamaan käsistä. Hän kutsuukin nostoa kuoppakorotukseksi, jolla laman aiheuttama kuoppa kaupungin tuloihin täytettäisiin. Veron lisätuotto voidaan nähdä myös investointina tuleville vuosille laman haittojen estämiseksi.
Hampaaton kokoomus
Helsinki-hurmoksessa
Kati Tyystjärvi syyttää Vantaan suurimmaksi puolueeksi noussutta kokoomusta täydellisestä hampaattomuudesta talouskriisin edessä.
– Yhteisö- ja palkkaverotulot romahtavat Vantaallakin ja menot kasvavat muun muassa työttömyyden lisääntyessä. Kriisin haittojen minimoiminen ja uuteen nousuun pääseminen onnistuvat vain vahvalla visiolla vantaalaisesta tulevaisuudesta.
Kykypuolueella ei tällaista visiota ole eikä se ole kyennyt kantamaan vastuutaan talouden ohjaamisessa.
– Vantaan kokoomus on ponnettomuutensa lisäksi myös onnistunut ylimielisyydessään ja Helsinki-hurmiossaan heikentämään olennaisesti rakentavan puolueitten välisen yhteistyön mahdollisuuksia Vantaalla, katsoo Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja.