Jukka Pietiäinen oli laskenut (KU 29.4.), että palkansaajan työuran aikana maksetuista työeläkemaksuista pitäisi korot huomioon otettuina olla runsaasti rahaa jäljellä vielä palkansaajan kuoltuakin, vaikka hänelle olisi maksettu työeläkettä 60 prosenttia loppupalkasta.
Hän kysyi, mikä virhe hänen laskelmassaan on, kun julkisuudessa kuitenkin kerrotaan, että eläkkeitä ei voida rahoittaa eläkeläisten tai eläkkeelle siirtyvien palkansaajien itsensä maksamista työeläkemaksuista.
Työeläke perustuu pääosin niin sanottuun jakojärjestelmään, eli työeläkemaksujen pääosa käytetään nyt maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Kun työeläkelait tulivat voimaan, eläkkeitä alettiin maksaa heti.
Ensimmäisten eläkeläispolvien eläkkeet rahoitettiin silloisten työikäisten eläkemaksuista, koska alkuvuosien eläkeläiset eivät luonnollisestikaan olleet voineet etukäteen ennen lain voimaantuloa rahoittaa omia eläkkeitään. Vain osa maksuista voitiin siis rahastoida maksajien omia eläkkeitä varten.
Kun ensimmäiset maksajapolvet tulivat eläkeikään, rahastoimaton osa heidän eläkkeistään rahoitettiin vastaavasti senaikaisista eläkemaksuista. Tämä ketjutus on jatkunut ja jatkuu, ellei jokin sukupolvi rahoita ”kaksia eläkkeitä” eli edellisen sukupolven jakojärjestelmäeläkkeen ja oman eläkkeensä kokonaan rahastoituna.
Nykyiset eläkevarat kattavat 25–30 prosenttia kertyneistä työeläkeoikeuksista, kun mukaan luetaan myös jo eläkkeellä olevien tulevat eläkkeet. Valtaosa maailman lakisääteisistä eläkejärjestelmistä toimii kokonaan kädestä suuhun -periaatteella ilman puskuri- tai muita säästöjä.
Maksuja ja eläkkeitä voidaan silti käsitellä Pietiäisen tavoin laskennallisina tilillepanoina ja tililtäottoina. Pietiäinen on laskenut tilillepanot nykyisellä keskipalkalla (2 800 euroa/kk) 40 vuodelta 22 prosentin työeläkemaksulla ja tililtäotot niin, että eläkettä maksetaan 60 prosenttia loppupalkasta 15 vuoden ajan. Tilillä kunakin kuukautena säästössä tai jäljellä oleville varoille hän on laskenut 3,5 prosentin vuotuisen nimellisen (inflaatiota ei ole vähennetty) koron.
Suurin virhe laskelmaan tulee siitä, että palkkataso on ollut menneisyydessä alempi kuin nyt. Myöskään keskimääräinen yksityisalojen työeläkemaksu ei ole vielä koskaan ollut 22 prosenttia tai yli. Esimerkiksi vuonna 1970 maksu oli 5,2, vuonna 1980 13,3 ja vuonna 2008 21,1 prosenttia.
Tilillepanot eivät siis ole menneisyydessä olleet likimainkaan niin suuria kuin Pietiäisen laskelmassa. Jos palkansaajan ansiotason kehitys on seurannut yleistä ansiotasoindeksiä ja käytetään todellisia historian työeläkemaksuprosentteja, maksuista olisi 3,5 prosentin korolla kertynyt noin 170 000 euroa 40 vuodessa vuoden 2008 loppuun mennessä.
Maksukertymä on laskettu 40 vuodelta, vaikka keskimääräinen palkansaaja ei tee niin pitkää työuraa. Maksuvuosia vähentävät opiskelu, työttömyys, vanhemmuus, sairaus ja työkyvyttömyyseläke.
Eläkeprosentti 60 vastaa riittävällä tarkkuudella tilastojen kertomaa, vaikka lakisääteistä eläkettä ei määritetäkään pelkästään loppupalkan, vaan koko uran palkkasumman perusteella.
Keskimääräisen eläkeajan kestossa ja rahoituksessa pitää ottaa huomioon muun muassa se, että noin puolet väestä siirtyy eläkkeelle työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen kautta. Vuoden 2010 tienoilla eläkkeelle jäävät ehtivätkin olla keskimäärin ainakin 20 vuotta eläkkeellä.
Pietiäisen laskelmassa eläkkeisiin ei ilmeisesti tehdä lainkaan indeksitarkistuksia. Kun keskimääräiset indeksitarkistukset otetaan huomioon, maksupääoma korotkin mukaan luettuina loppuisi 9–10 vuoden eläkkeellä olon jälkeen.
Laskelman tulos tarkoittaa sitä, että keskimääräinen palkansaaja saa ja on saanut eläkkeen muodossa työeläkemaksuille selvästi korkeamman vuotuisen nimelliskoron kuin 3,5 prosenttia. Myös nykyiset nuoremmat ja tulevat sukupolvet pääsevät yli 3,5 prosentin nimellistuoton, vaikka maksutasoa joudutaan korottamaan nykyisestä.
Ennen eläkkeelle ”ehtimistä” kuolleiden maksamat eläkemaksut korottaisivat säästöpääomaa noin 10 prosenttia, mutta toisaalta osa-aika- ja perhe-eläkkeen menot, joita ei myöskään ole yllä olevassa eikä Pietiäisen laskelmassa otettu huomioon, ovat samaa suuruusluokkaa.