Vasemmistoliitto arvostelee EU-selontekoa
Aseidenriisunta, sosiaalinen Eurooppa, Itämeri ja veroparatiisien poistaminen nousivat kärkeen, kun Vasemmistoliiton Annika Lapintie listasi EU:lle tavoitteita eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon jättämässään eriävässä mielipiteessä Suomen EU-linjasta.
– Hallitus sivuuttaa esimerkiksi aseidenriisunnan kokonaan ja ilmastonsuojelu jää vaille konkretiaa, Lapintie perusteli viime torstaina eriävää mielipidettään hallituksen EU-selonteosta ja paheksui sitä, että tavoitteista puuttuu puhdas Itämeri ja Itämeren merkityksen nostaminen EU:n sisällä samalle tasolle Välimeren kanssa.
– 2020-luvun Itämeren tulee olla elpynyt.
Eroon sotilas-
liittoutumista
Lapintien mielestä hallituksen EU-selonteossa on valittu lähtökohdaksi rahan valta Euroopassa. Eduskunnan valiokunnat jättävät parhaillaan lausuntojaan perustuslakivaliokunnalle, joka tekee mietinnön hallituksen EU-selonteosta. Selonteko linjaa Suomen EU-politiikkaa aina 2020-luvulle asti ja on ensimmäinen laatuaan Suomen 13-vuotisen EU-jäsenyyden aikana.
Lapintie haluaa Suomen painottavan EU:n roolia konfliktien ennaltaehkäisyssä.
– 2020-luvun tavoitteena pitäisi olla sotilasliittojen korvaaminen kattavilla turvallisuusrakenteilla, aseidenriisunta ja täydellinen ydinaseettomuus. Mutta hallituksen selonteko sen sijaan hyväksyy Naton roolin Euroopassa, Lapintie arvioi.
Rahan valtaa hänestä ilmentää esimerkiksi se, että yksittäinen jäsenmaa voi joutua EU-oikeuteen markkinavapauksien rikkomisesta, mutta ei köyhyyttä ja huono-osaisuutta aiheuttavasta politiikasta.
Lapintie nostaisi tavoitetasoa myös veroparatiisien poistamisessa ja tehokkaammassa finanssivalvonnassa. Hänestä selonteon tulisi painottaa kattavaa sosiaaliturvaa ja palkkasyrjinnän poistamista. Hän esittää lisäksi Baltian ja Keski-Euroopan välille tehokasta ratayhteyttä.
Talouskriisi
sivuutetaan
Vasemmistoliiton toinen, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa jätetty eriävä mielipide arvostelee selontekoa työelämän ja tasa-arvon saaman huomion vähäisyydestä.
– Selonteossa työelämä on alistettu sisämarkkinoiden kehitykselle. Siinä halutaan poistaa sisämarkkinoiden loputkin esteet ja lisätä liikkuvuutta, valiokuntaryhmään kuuluvien Jyrki Yrttiahon, Markus Mustajärven ja Merja Kyllösen esityksessä sanotaan.
Selonteon vakavimpana puutteena he pitävät kuitenkin piittaamattomuutta talouslamasta.
– EU-alueen työttömyys on räjähdysmäisessä kasvussa, he huomauttavat.
Edustajat kaipaavat käytännön keinoja, joilla estää työelämän sääntöjen heikentäminen. Nyt niitä ei selonteossa esitetä.
– Vaikenemalla työvoiman liikkuvuuteen, työperäiseen maahanmuuttoon, halpatyövoimalla keinotteluun, ihmiskauppaan, harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen liittyvistä vakavista ongelmista hallituksen selonteko ei halua avata peruskysymyksiä.
Lisäksi selonteon linjaus Suomen kannasta palvelumarkkinoiden vapauttamiseen huolestuttaa Vasemmistoliittoa.
– Tämä on huomiota herättävä muutos Suomen EU-politiikassa, jossa vielä palveludirektiiviä valmisteltaessa kannettiin huolta jäsenmaiden oikeudesta turvata julkisia palveluja ja kansallista sosiaaliturvaa, Vasemmistoliitto huomauttaa.
Vasemmistoliiton edustajien lisäksi esitykseen yhtyi osa sosialidemokraateista ja kristillisten edustaja.
Myös tulevaisuusvaliokunta kritisoi selonteon niukkasanaisuutta demokratia- ja työllisyyskysymyksissä.
– Työttömyys ja yleensäkin sosiaaliset ongelmat on lähes unohdettu, yksimielisessä lausunnossa todetaan.
Geenimuuntelusta
vapaaseen Suomeen
Maa- ja metsätalousvaliokunnassa demarijäsenet ja Vasemmistoliiton Matti Kangas esittivät Suomen julistautumista geenimuuntelusta vapaaksi maaksi ja geenimuunneltujen tuotteiden käytön kieltämistä Suomessa.
Eriävässä mielipiteessä ihmeteltiinkin hallituksen perusteluja geenimuuntelun puolesta. Ne perustuivat kilpailukyvyn korostamiseen.
Lisäksi siinä paheksutaan sitä, ettei EU:n yhteinen maatalouspolitiikka perustu tasavertaiseen kohteluun, koska korkeimpia tukia yhä suunnataan Keski-Euroopan hyville viljelysalueille.
Talousvaliokunnassa Matti Kangas yhdessä kristillisdemokraattien Toimi Kankaanniemen kanssa kiinnitti huomiota siihen, että selonteko osoittaa hallituksen hyväksyvän unionin kehittymisen kohti liittovaltiomallia.
Kankaan ja Kankaanniemen mielestä ylikansallista päätöksentekoa tulee suosia vain ilmasto- ja energiapolitiikassa, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikassa sekä osin kauppapolitiikassa. Myös raha- ja finanssimarkkinoiden valvonnassa tarvitaan heistä tiivistä yhteistyötä.
Vasemmistoliiton Martti Korhosen johtama liikenne- ja viestintävaliokunta taas edellyttää läheisyysperiaatteen ja kansallisen päätösvallan painottamista, kun toimivaltaa jaetaan EU:n ja jäsenmaiden kesken. Tällä valiokunta haluaa turvata pienten jäsenmaiden intressejä.