Raimo Pesonen: Erityisosaajia. Siltala 2009. 150 sivua.
Raimo Pesosen esikoisromaani Erityisosaajia on mielenkiintoinen kirja. Sen lisäksi se on outo, erikoinen, synkkä, humoristinen, poukkoileva, realistinen ja paikoitellen aivan käsittämätön.
Erityisosaajia koostuu pienistä tarinoista, joista lopulta kasvaa yksi kokonainen tarina. Ainakin neljän ihmisen toisiinsa nivotut kohtalot muodostavat synkeän kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta, viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta.
Kirja lähtee liikkeelle pienistä tarinan pätkistä, keskeltä ihmisten elämää. Kohdasta jossa jotain on jo menetetty ja jotain on vielä menettämättä. Pesosen tarinat pyörivät hyvin tiiviisti seksin, huumeiden ja huijaamisen välimaastossa. Kaiken synkkyyden keskellä välähtelee toisinaan hieman valoakin, mutta ne ovat vain väläyksiä.
Keskeiseen osaan Erityisosaajissa nousevat katkaisulaitoksessa työskentelevä Johanna, katkaisuhoitoa tarvitseva Rakki, yrityshuijari Kari ja Mari, joka eri rooleissaan kuuluu tavalla tai toisella kaikkien elämään.
Johanna haluaa pysyä ulkopuolisena ja huutaa hiljaa tuskaansa ulos, nuoruudessa tapahtuneet asiat ovat painaneet jälkensä häneen. Rakki on pitkän linjan sekakäyttäjä, joka kuitenkin pyrkii toimimaan oikein. Hän on kokenut niin paljon, ettei mikään oikeastaan enää hätkäytä. Kari on pelannut pelinsä loppuun ajat sitten, vain tuomio puuttuu. Hän kuitenkin yrittää keplotella viimeiseen asti ja vakuuttaa muut onnistumisestaan – itseään hän ei enää voi.
Mari on heikko, vietävissä ja hyväuskoinen. Hän kuuluu Johannan nuoruuteen, Rakin tähän päivään ja menneeseen ja Karin nykyisyyteen. Varsinainen ongelma syntyykin vasta, kun koko nelikko ajautuu samalle linjalle.
Kirjoittaminen Pesosella on hallussa, teksti kulkee ja lukeminen on miellyttävää. Tarinan sisällöissäkään ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta epätasainen hypähtely ja valtava hahmokavalkadi vaativat lukijaltaan tiukkaa keskittymistä.