Valmistaa, korjaa, entisöi
Mikäli sattuisi niin – ja niinhän sattuu hyvinkin useasti – että Pakilan työkeskuksessa ei saada ”kalua” kouluisännän sinne korjattavaksi tuomasta pulpetista, on isäntä silti tuonut pulpetin oikeaan kohteeseen.
Kouluisäntä voi tilata (koulun budjetin niin salliessa) työkeskuksesta uuden pulpetin, mutta lisäksi hän voi luottaa myös siihen, että käytöstä pois -tuomion saanut pulpetti hyötykäytetään.
Työkeskusrakennuksen vieressä jauhaa massiivinen murskaamo, joka hakettaa ja puristaa kalusteet priketiksi ja sitä tietä kaupungin kiinteistöjen lämmityskäyttöön. Tätä polttoainetta syntyy joka työpäivä lähes 1 000 kiloa.
No, Prikettituotanto ei todellakaan ole työkeskuksen toiminnassa pääasia. Päinvastoin.
– Keskeinen toiminta-ajatuksemme on kalusteiden valmistus, entisöinti ja kierrättäminen kaupungin yksiköille, kertoo keskuksen johdossa maalikuussa aloittanut Sauli Solhagen, kolmen tutkinnon mies.
Hän ammatiltaan opettaja ja puuseppä, ja on lukenut tutkinnon myös yhteiskuntatieteissä.
Kehä I:n ja Tuusulantien risteysramppien tuntumasta löytyvä Pakilan työkeskus on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston alainen yksikkö, joka järjestää muun muassa kuntouttavia työllistämispalveluja. Työtoimiston tuotanto on suunnattu työvaltaisiin, koko kaupungin kannalta tarpeellisiin tuotteisiin ja työpalveluihin virastoille ja laitoksille.
Moderni
tuotantolaitos
Solhagen sanoo tietävänsä vielä melko pintapuolisesti 38 vuotta toiminnassa olleen työkeskuksen historiaa, mutta ei epäröi lausua ääneen ensimmäistä tuntemustaan taloon tullessaan.
– Olin suorastaan ällistynyt täällä tuotetun tavaran hyvästä laadusta.
Niinpä Solhagen sanoo kierrättävänsä oikeinkin mielellään pakeilleen tulleita keskuksen eri kohteissa; verhoomossa, puutyösalissa, maalaamossa, metallityöpajassa, kalustevarastossa ja keittiössä.
Luettelo keskuksen toimipisteistä kertoo sen toiminnan monialaisuudesta.
Solhagen kuvaakin työkeskuksen olevan nykyisellään moderni ja monitaitoinen tuotantolaitos, jolla on valmiudet valmistaa, entisöidä ja myydä laadultaan korkeatasoisia sekä hintakilpailukykyisiä kalusteita.
Työkeskuksen pääasiallinen asiakas on Helsingin kaupunki kaikkine virastoineen. Keskuksessa kunnostetaan kalusteita Finlandia-talosta pienimpään päiväkotiin.
Ehkä tunnetuinta osaa sen tuotannossa edustavat kaupungin toimeentuloasiakkaille maksusitoumusta vastaan toimitettavat kalusteet – tuolit, pöydät, sängyt, hyllyt. Nämä muodostavat leijonanosan keskuksen puutyöosaston tuotannosta.
Osastosta valmistuvat lähes kaikki toimeentulotukiasiakkaille myönnettävät kodin peruskalusteet, noin 7 000 kappaletta vuodessa.
Vanhoista
kuin uusia
– Täällä valmistettavien kalusteiden laadusta voin mainita, että tietääkseni täällä valmistettuja Pakila-tuoleja on palautettu korjattavaksi vain muutamia, jotka nekin ovat tiettävästi vaurioituneet jonkinlaisen perheriidan seurauksena.
– Mielestäni tämä on aika vähäistä, kun puhutaan vuosien mittaan kymmeniin tuhansiin nousseesta kappalemäärästä.
Toimeentuloasiakkaiden kalustetuotanto on ilmeeltään kieltämättä yksitotista. Malliston uusiminen onkin keskuksessa hankkeilla.
Uustuotannon ohella työkeskuksessa entisöidään vanhoja kalusteita. Niitä tuodaan keskukseen kaupungin virastoista, mutta samalla asialla ovat yksityishenkilötkin.
Sauli Solhagenin mukaan kiristynyt taloustilanne näkyy siinä, että keskukseen tuodaan virastoista korjattavaksi aikaisempaa huonokuntoisempaa kalustoa. Uushankintahinnoista on niissä taidettu nipistellä.
Yksityishenkilöiden huonekaluja otetaan keskukseen mielellään entisöitäväksi. Tämä toiminta tapahtuu kuitenkin kaupungin taholta tulevien velvollisuuksien ehdoilla. Asiakas saattaa siis joskus joutua odottamaan tilauksensa valmistumista pitkäänkin.
Toisaalta keskuksen johtaja kiittää yksityistä kiinnostusta.
– Se on omiaan paikkaamaan ja antamaan työtä meille jaksoina, jolloin velvoitteet kaupungilta ovat hiljaisempia.
Hannu Savolainen on päässyt seitsemän kuukauden työttömyysputken jälkeen käyttämään ammattitaitoaan. Häntä on viime viikot työllistänyt perustuksiaan myöten entisöitäväksi tuotu tuoli.
Elämäntilanteensa ikävimmäksi puoleksi hän sanoo sen, että työsuhde Pakilaan on tällä tietoa määräaikainen, vain seitsemän kuukauden pituinen.
– Mielelläni täällä jatkaisin vielä kesän jälkeenkin.
Tuolin selkänojaa verhoomossa kunnostava Jani voi pitää omaa työtilannettaan parempana.
– Olen työskennellyt täällä jo neljä vuotta.
Jani sanoo olevansa työtilanteeseensa tyytyväinen, mutta on valmis siirtymään muualle, kunhan ajoneuvoverhoilijan töitä jostain vaan löytyisi.
Asiakkaana
Ateneumkin
Verhoomon tuotanto on monipuolista. Toisessa huoneessa saa uuden kuosin 1800-luvun nojatuoli, toisessa kunnostetaan kuin liukuhihnatyönä käytössä kovia kokeneita bussin istuimia.
Maalaamon työnjohtaja Leena Jumppanen on innoissaan sivuhuoneessa kuivumassa olevista ikkunoista.
Ikkunat tulevat Seurasaareen vanhaan taloon ja olivat Jumppasen mukaan olivat tosi työläitä vaatiessaan täydellisen pintakäsittelyn. Öljymaalin kuivuminenkin kestää seitsemän päivää.
Maalaamo on jo vuosia hoitanut virastojen ja laitosten vanhojen kalusteiden pintakäsittelyt, hionnat, petsaukset, lakkaukset ja maalaukset. Maalaamosta on juuri valmistunut ja viety takaisin paikalleen Ateneumiin ison iso 1800-luvun kaappi.
– Se on erinomainen taidonnäyte työntekijöittemme ammattitaidosta.
Samaa voi hänestä sanoa myös keskuksen uurnatuotannosta. Pakilan työkeskuksessa valmistuu uurnia niin vaali- kuin hautauskäyttöön, petsattuna tai ilman.
Uurnia vaaleihin
ja hautauksiin
Työkeskus toimittaa toimeentulotukena myönnettäviin hautauksiin arkut ja uurnat, vuositasolla noin 400 kappaletta.
– Juuri valmistuu myös keskusvaalilautakunnan suuri tilaus, lisää Sauli Solhagen ja osoittaa varastotilassa kuljetusta vaalikentille odottavaa vaalikoppipinoa.
Lokerikko poikineen on Sebastianin päiväurakka. Liitoskohdat eivät tule pelkästään koneen keinoin valmiiksi. Tarvitaan myös mies, nuija ja taltta.
Kalustepuusepän paperit ovat olleet Sebastianin taskussa jo vuosikaudet, mutta töitä saadakseen oli hänenkin hakeuduttava työvoimahallinnon kautta kaupungin hommiin.
– Tällä hetkellä olen työmarkkinatuen varassa, mutta tavoitteena on saada vakituinen työ täältä, tai jos ei täältä, niin jostain muualta.