Ydinvoimaa vastaan osoitettiin mieltä Helsingissä. Kauniista säästä huolimatta paikalle vaivautui alle tuhat suomalaista.
Elinkeinoelämä vaatii lisää ydinvoimaa, hallitus on samalla kannalla, energiayhtiöt hakevat lupia parille kolmelle uudelle ydinvoimalalle ja tekevät koeporauksia uraanikaivoksia varten. Tätä koko komeutta perustellaan ilmastonmuutoksen torjumisella. Ilmastonmuutoksella pelottelu on naamio, jolla tavalliset ihmiset saada tämän huijauksen taakse.
Ilmastonmuutosta vastaan taistellaan vain kulutusta vähentämällä. Ja Suomella on kaikki mahdollisuudet siihen. Teollisuus siirtää joka tapauksessa tehtaansa halvempiin maihin, vaikka ydinvoimaloita olisi sata. Väestön kasvu ei ole täällä ongelma.
Energian kulutus Suomessa ei ole kasvamassa. Ketä varten energiayhtiöt haluavat rakentaa ydinvoimaa? Miksi hallituksemme sitä kannattaa?
Olemmeko me suomalaiset todella niin sokeita, että annamme monikansallisten ahneiden energiayhtiöiden rakentaa maamme täyteen ydinvoimaa?
Otammeko me riskin, jotta kasvottomat sijoittavat saavat tehdä helppoa rahaa? Myydä energiaa ulkomaille, maihin joiden kansalaiset ovat pitäneet puolensa ja estäneet näiden kuolemantehtaiden rakentamisen.
Kukaan ei ole vielä koko maailmassa todistanut, että ydinjätettä voi varastoida ikuisesti luotettavalla tavalla. Silti me olemme kiltisti, lampaiden tavoin, valmiita hyväksymään sen, että meidän peruskalliomme täytetään tappavalla myrkyllä.
Sillä ei ole merkitystä, vuotaako myrkky luontoon vuoden, sadan vai sadantuhannen päästä. Meillä on velvollisuus lapsiamme kohtaan estää tämä järjettömyys, nousta hulluutta vastaan. Mennä kaduille, painostaa kansanedustajia, kirjoittaa, puhua, toimia!
Ydinvoima ei pelasta maailmaa. Ei vaikka meitä kuinka aivopestään uskomaan niin.
Oletko sinä valmis ottamaan elämää suuremman riskin, jotta pieni piiri voi kääriä massit? Onko suurin osa suomalaisista valmis tekemään niin? Mielenosoituksen perusteella näin voisi luulla, mutta toivon hartaasti että tällä kertaa olen väärässä.