Yhdysvalloissa taantuma päättyy lähitulevaisuudessa: talous kääntyy nousuun tämän vuoden jälkipuoliskolla, ja ensi vuonna talouskasvu kiihtyy. Tämä on ns. konsensusennuste, jonka Wall Street Journal, eli Wall Streetin pää-äänenkannattaja, julkisti pari viikkoa sitten teetettyään kyselyn lehteä lähellä olevien ekonomistien keskuudessa.

Ennemmin tai myöhemmin tämänkaltaiset ennusteet osoittautuvat oikeiksi. Toistaiseksi löytyy kuitenkin hyviä syitä pitää niitä liian toiveikkaina.

Yhdysvaltojen talouskriisi on pohjimmiltaan vakava rahoitusjärjestelmäkriisi, johon liittyy ainutlaatuisen vaikea yksityisen sektorin, erityisesti kotitalouksien, velkaongelma. Presidentti Barack Obama on yhdessä keskuspankin kanssa pyrkinyt antamaan ensiapua rahoituslaitosten toimintaedellytysten parantamiseksi. Sen lisäksi hän on valmistellut suomalaisen mittapuun mukaan mittavan elvytyspaketin, jonka vaikutukset alkavat näkyä tämän vuoden puolella. Näistä toimenpiteistä huolimatta toiveikkaat ennusteet kuvastavat viime kädessä toiveajattelua.

Perusongelma on velka. Yhdysvalloissa velkaongelma on tällä hetkellä sen historian pahin. Se on pahempi kuin 1930-luvulla. Kun nykykriisiä on verrattu 1930-luvun Suureen Lamaan, vertailukohtana on usein pidetty tuotannon supistumista ja työttömyyden kasvua kuvastavia lukuja. Niiden perusteella 1930-luvun kriisi oli vaikeampi kuin nykykriisi voi todennäköisesti pahimmillaankaan olla. Velkaongelman osalta tämä kriisi on kuitenkin syvempi.

Huomattava osa veloista on rahoituslaitoksilla, jotka velkaa käyttämällä tavoittelivat sijoituksilleen mahdollisimman suurta tuottoa – ja siinä tiettyyn rajaan asti erittäin hyvin onnistuen. Osa näistä veloista siirtyy rahoituslaitosten asemaa kohennettaessa veronmaksajien maksettaviksi valtion velkana.

ILMOITUS

Kokonaistuotannon ja työllisyyden kehitykseen vaikuttaa lähitulevaisuudessa eniten kotitalouksien velkaongelma. Kotitaloudet eivät ole koskaan aiemmin olleet niin velkaantuneita kuin nykyisen kriisin aikana. Vaikka tiedotusvälineissä ovat olleet esillä erityisesti ns. subprime-asuntoluottoja ottaneet vähävaraiset kotitaloudet, kotitalouksien velkaongelma on paljon laajempi.

Nykyinen velkaongelma on lopputulos kehityksestä, joka on jatkunut jo noin 30 vuoden ajan.

Velkaantuneisuuden kasvun keskeinen syy on ollut alhainen palkkojen nousu. Yhdysvaltalaiset palkansaajat ovat joutuneet ottamaa velkaa saavuttaakseen haluamansa kulutus- ja asumistason. Vaikka suomalaisetkin kotitaloudet olivat pahasti ylivelkaantuneita 1990-luvun laman kynnyksellä, yhdysvaltalaiset kotitaloudet ovat tällä hetkellä vielä pahemmin velkaantuneita.

Kuten Suomessa 1990-luvun alun laman aikana myös Yhdysvalloissa kotitalouksien on pakko vähentää lähivuosina velkataakkaansa. Siksi niitten on pakko vähentää lähitulevaisuudessa kulutusta. Koska kotitalouksien kulutus vaikuttaa erityisesti Yhdysvalloissa merkittävästi koko kansantalouden kehitykseen, kulutuksen supistuminen näkyy lähitulevaisuudessa myös kokonaistuotannon laskuna ja työttömyyden kasvuna.

Pahasti ylivelkaantuneiden yhdysvaltalaisten kotitalouksien velkaongelmaa ei voida ratkaista nopeasti. Juuri sen takia pikaisen elpymisen sisältävät ennusteet ovat liian toiveikkaita. Vaikka kotitalouksien velkaantuneisuus on Yhdysvalloissa kääntynyt laskuun, velkataakan purkaminen on vasta alussa.

Taantuman jatkuminen Yhdysvalloissa estää elpymisen alkamisen myös muualla, esimerkiksi Suomessa. Pääministeri Matti Vanhanen ei syyllistynytkään katteettomaan optimismiin todetessaan Kiinan matkansa yhteydessä kokonaistuotannon supistuvan Suomessa tämän vuoden rajun laskun jälkeen myös ensi vuonna.

Hallituksella saattaakin olla kohtuullisen oikea diagnoosi lähitulevaisuuden talouskehityksestä. Tästä ei kuitenkaan ole paljon iloa, jos talousnäkymiin suhteutettuna elvytystoimet ovat jäämässä hyvin vaatimattomiksi.

Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.