Päivittäinen puheenaihe näyttää olevan, kuinka kansakuntana selviämme tulevaisuudessa. Kunnallisvaaleista on puoli vuotta. Niitä ennen maan hallitus valoi uskoa ja toivoa väittäen maan taloustilanteen olevan hyvin hallinnassa. Talouspoliittinen tilanne muuttuikin huonoon suuntaan ja näyttääkin siltä, ettei hallituksella ollutkaan hallinnassaan maailman eikä edes oman maan tilannenäkymät.
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö varoittaa valtionvelan lisäämisen rasitteista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander ei näe samalla tavoin mahdollisesti otettavan velan rasitusta yhtä raskaana kuin Niinistö.
Edellä mainituista asiantuntijoista on jompikumpi oikeammassa, mutta siihen en ota kantaa. Mielestäni on olemassa kolmaskin vaihtoehto.
Politiikan teossakin on voitava katsoa peruutuspeiliin. Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen linjaukset ja teot on nyt pantava läpivalaisuun.
Tulevaisuutta ajatellen valtionkassa ammottaa tyhjyyttään. Se on seurausta viime vuosien hallituspolitiikasta: veropohjaa keventämisestä, omaisuusveron ja suuryrittäjien perintöveron sekä työnantajille myönnetyn Kela-maksun poistamisesta. Toisin sanoen ratkaisut tehtiin ideologisin perustein vaurastuttamalla kaikkein rikkaimpia.
Viime vuosien verotuspäätösten peruminen toisi oivan lisän valtionkassaan, niin kuin olen eduskunnan kyselytunneilla huomannutkin kansanedustajien kysyvän.