Pintaa syvemmältä
Moldovan itäinen maakunta Transnistria on vuodesta 1988 ollut musta aukko Euroopassa, puolen miljoonan asukkaan asuttama kaistale maata, joka muun maailman mielestä kuuluu Moldovaan, mutta johon Moldovan hallintovalta ei ulotu. Se on alue, joka haluaa liittyä Venäjään, vaikka välissä on satoja kilometrejä Ukrainaa.
Maakunnan asukkaista tosin vain 30 prosenttia on venäläisiä, 32 prosenttia moldovalaisia ja 29 prosenttia ukrainalaisia. Mutta venäläinen identiteetti on vahvin, ja siihen kuuluu myös aimo annos kommunisminostalgiaa.
Moldovalainen identiteetti on heikko, myös emo-Moldovassa Dniestr-joen länsipuolella. Itse asiassa maan pääväestö on romanialaisia, kieleltään ja suurelta osalta historiaansakin.
Neuvostoliiton hajottua monet ulkomaiset tarkkailijat arvelivat, että Moldova liittyisi Romaniaan. Mitään suurta halua tähän ei kuitenkaan koskaan esiintynyt. Romaniassa ehkä ajateltiin, että näin köyhässä talossa ei ollut varaa hyysätä vielä paljon köyhempää sukulaista, josta jo oli ehtinyt loitontua. Moldovassa taas monet ovat vielä muistelleet ääriromanialaisten iskujoukkojen sodanaikaisia tihutöitä.
Nyt tilanne on muuttunut. Äskeisissä parlamentinvaaleissa Venäjän ja Romanian välillä tasapainoileva, maata kahdeksan vuotta hallinnut kommunistipuolue sai puolet äänistä ja enemmistön parlamentin paikoista. Vaalitulosta vastaan syntyi mielenosoitusten hyökyaalto ja mellakoivien nuorisojoukkojen valtaaman parlamenttitalon katolle nostettiin Romanian lippu.
Tästä ei kuitenkaan voi päätellä Moldovan nuorison nyt haluavan maansa liittämistä Romaniaan. Ehkä näin on, ehkä ei. Sen sijaan on varmaa, että nuoret, ja monet vanhemmatkin, haluavat Euroopan unioniin.
Ukrainan ”oranssivallankumouksessa” asetelma oli osittain sama: kääntyminen länteen vai jatkuva liitto Venäjän kanssa. Ukrainan kohdalla laukaiseva tekijä oli hallinnon turmeltuneisuus ja mahtava, avoin vaalivilppi. Moldovan, presidentti Vladimir Voroninin johtama hallinto ei ole sen sijaan ilmiselvästi epädemokraattinen ja ETYJ:n tarkkailijat pitivät ensiarvioissaan vaaleja kohtuullisen rehellisinä.
Kyse näissä mielenosoituksissa ei ole siis demokratian puolustamisesta. Väkivaltakin tuntui olevan pahempaa mielenosoittajien puolella: 118 poliisia turvautui tiistain mellakoissa sairaanhoitoapuun ja 43 joutui sairaalaan, kun siviilipuolella vastaavat luvut olivat 79 ja 14. Aika rankat yhteenotot, siis. Vasta seuraavana päivänä poliisi valtasi takaisin parlamenttitalon ja presidentinlinnan.
Kyse pikemminkin oli sukupolvien välisestä sodasta, joka ehkä on Moldovassa kärjistynyt, koska suuri osa välisukupolvesta – neljäsosa maan väestöstä – työskentelee muualla, joko EU:ssa tai Venäjällä. Kolmannes maan BKT:sta on koostunut ulkomailla työskentelevien moldovalaisten rahalähetyksistä kotiväelle. Lapset kasvavat isovanhempien hoteissa.
Moldovaan ovat jääneet toisaalta eläkeläiset ja maanviljelijät, jotka kannattavat kommunistien sosiaalivaltiota, toisaalta opiskelijat ja muut nuoret, joille liittyminen Eurooppaan on kaikkein tärkeintä. Heille vanha neuvostonostalgia on käsittämätöntä, ilmeisesti jopa raivostuttavaa.
Miten tämä raivo sai tällaisen järjestyneen muodon? 25-vuotias lehtinainen Natalia Morar on kertonut, kuinka hän viiden ystävänsä kanssa istui vaalien jälkeen kahvilassa keskustellen tilanteesta kymmenisen minuuttia. Sitten he ryhtyivät töihin ja tekstiviestein, Twitteriä, Facebookia ja sähköpostia käyttäen levittivät kutsua mielenosoitukseen Chisinaun keskusaukiolla tunnuksella ”En ole kommunisti”. Tämän mukaan kapina sittemmin sai nimen Twitter-vallankumous.
Morarin mukaan he kuvittelivat näkevänsä paikalla ehkä 300 ihmistä, mutta siellä olikin yli 10 000. Onko siinä koko tarina?
Ei kai tällaisten väkijoukkojen kokoaminen käy kädenkäänteessä, varsinkin kun hyvin harva Moldovassa on käyttänyt Twitterin Facebookin tapaista joukkotekstiviestijärjestelmää viime viikkoihin saakka. Muista mahdollisista organisaattoreista ei ole kuitenkaan tietoa.
Hallinnon ensimmäinen epäily kohdistui romanialaisiin tahoihin, mutta mitään todisteita ei ole esitetty, eikä naapurimaan ääripiirienkään sekaantuminen tunnu todennäköiseltä (vaikkei täysin mahdottomalta – Suur-Romania-puolue on esimerkiksi toiminut takavuosina hyvin häikäilemättömästi).
Olennaisin johtopäätös taitaa olla, että Moldovan nuoriso on niin turhautunut elämäänsä Euroopan köyhimmässä valtiossa, että yhdenkin tulitikun heittäminen tähän ruutitynnyriin voi aiheuttaa aikamoisen räjähdyksen.
Tilanne on kärjistynyt Romanian liityttyä Euroopan unioniin, ”rikas” Eurooppa on nyt rajanaapurina, ja tässä tapauksessa rajan molemmin puolin puhutaan samaa kieltä.
Lieventääkseen vastakohtaisuuksia EU on aloittanut itäisen naapuruusohjelman, johon kuuluvat Ukraina, Moldova, Valkovenäjä, Georgia, Armenia ja Azerbajdzhan. Venäjä on arvostellut tätä tunkeutumista entisen Neuvostoliiton alueelle, toisaalta Ukraina ja Moldova ovat pettyneitä, koska ohjelman ei ole tarkoitus edistää tulevaa jäsenyyttä. Ohjelma juhlistetaan näiden maiden huippukokouksessa Prahassa 7. toukokuuta. Nyt Voroninilla on hyvä peruste sille, että ohjelma olisi heti laajennettava ja syvennettävä.
Samalla EU saa uuden muistutuksen itälaajentumisen vaikeudesta. Edessä on vielä länsi-Balkanin ongelmavaltiot, jotka kuitenkin kiistatta kuuluvat Eurooppaan. Edessä on myös Turkki, jonka kemalistinen perintö on hankalampi pähkinä kuin mitä Suomen hallitus ymmärtää.
Jos Moldova joskus vuosikymmenten päässä liittyy EU:hun, tämä tapahtuu luultavasti ilman Transnistriaa. Bunkkerit ja asevarastot rakennettiin aikanaan kolmannen maailmansodan varalle. Ei kannata kokeilla niitten lujuutta.
Eivät kaikki emo-Moldovan venäläiset kuitenkaan haikaile Moskovaan. Sukupolvi taitaa olla ratkaisevampi kuin kieli.
Tulitikun heittäjällä Natalia Morarillakin on varsin venäläinen tausta. Hän on toiminut lehtinaisena Venäjällä ja myös oppositioryhmä ”Toisen Venäjän” lehdistösihteerinä, mutta hän ei enää pääse Venäjälle liian kriittisten lehtikirjoitustensa vuoksi, vaikka hänen venäläinen aviomiehensä asuu Moskovassa. Morar kirjoittaa bloginsakin (http://natmorar.livejournal.com/36886.html) venäjäksi.