Siivilien murhaaminen ja omaisuuden tuhoaminen oli Gazan sodassa tavallista
Jo joulu-tammikuussa Gazan sodan ollessa käynnissä tuli selväksi, että siviiliväestö eli Israelin hyökkäyksen keskellä melkoisessa ahdingossa. Ruoasta, vedestä ja sähköstä oli pulaa, pommisuojia ei ollut ja runsaasti siviilejä menehtyi Israelin pommi- ja ohjusiskuissa.
Israelin kerrottiin vaikeuttavan humanitääristen järjestöjen työtä ja eräissä tapauksissa jopa estäneen avustustyöntekijöiden pääsyn auttamaan haavoittuneita.
Israel iski YK:n ylläpitämiin kouluihin, joissa kymmeniä menehtyi. Useat asiantuntijat myös epäilivät Israelin käyttäneen kammottavia palovammoja aiheuttavaa valkoista fosforia sisältäviä ammuksia tiheästi asutettujen alueiden yllä.
Maaliskuussa julkisuuteen tuli uusia väitteitä siviileihin kohdistuneista raakuuksista. Yitzhak Rabinin mukaan nimetyn esisotilaallisen koulutusohjelman kurssilla Gazassa palvelleet sotilaat olivat kertoneet avoimesti Gazan kokemuksistaan. Koulutusohjelman tiedotuslehdessä ja sittemmin israelilaisessa Haaretz-lehdessä julkaistiin tarkkoja sitaatteja keskusteluista. Niiden mukaan taistelujoukot muun muassa tulittivat aseistautumattomia palestiinalaissiviilejä ja tuhosivat heidän omaisuuttaan.
Sotilaiden mukaan tekoihin johtivat ylhäältäpäin annetut ohjeet sekä yleinen ilmapiiri.
Koti jätettävä
viidessä minuutissa
Lehdessä Aviviksi nimetty ryhmänjohtaja kertoo, millaisia ohjeita hän sai, kun armeija oli ottamassa hallintaansa tiheästi asuttua aluetta Gazan kaupungissa ja tehtävänä oli tunkeutua monikerroksiseen asuinrakennukseen.
”Meidän oletettiin murtautuvan sisään alaovesta Achzarit-panssarivaunuilla, aloittaa ampuminen sisällä ja sitten… kutsun tätä murhaksi… meidän oletettiin menevän ylös kerros kerrokselta ja ampuvan kenet hyvänsä jonka havaitsemme.”
Rakennuksessa, jossa oli kahdeksan kerrosta ja kussakin viisi asuntoa, tämä olisi merkinnyt ainakin 40 perheen murhaamista.
Ohjeistusta perusteltiin väitteellä, että kaikki, jotka eivät olleet paenneet Gazan kaupungista, olivat terroristeja.
”En todellakaan ymmärtänyt: Toisaalta heillä ei ole paikkaa minne paeta, mutta toisaalta meille kerrotaan, että on heidän oma vikansa etteivät ole paenneet.”
Aviv pani vähäisen vaikutusvaltansa likoon ohjeistuksen muuttamiseksi. Lopputulos oli, että asukkaita tuli varoittaa valtauksesta megafoneilla ja antaa heille viisi minuuttia aikaa poistua rakennuksesta.
Kun Aviv kertoi sotilailleen säännön muuttumisesta, näiden oli vaikea ymmärtää, miksi asukkaiden varoittaminen olisi tarpeen – jokainen Gazassa olevahan on terroristi.
Avivin mukaan sotilaat kokivat, että heillä oli Gazassa lupa tehdä mitä tahansa. Asuntoja tuhottiin ilman mitään syytä, seinille kirjoitettiin ”Kuolema arabeille” ja perheiden kuvien päälle syljettiin. Kotien tuhoaminen ei ollut vain yksittäisten sotilaiden toimintatapa.
”Saimme eräänä päivänä määräyksen: Kaikki varusteet, kaikki huonekalut – tyhjentäkää koko talo. Heitimme kaiken ulos ikkunoista. Kaikki, mitä talossa oli, lensi ulos”, Aviv kertoo.
Siviilit
tähtäimessä
Eräässä Avivin kuulemassa tapauksessa komppanian komentaja näki iäkkään naisen, joka käveli tiellä jonkin matkan päässä komppanian väkivalloin haltuunottamasta talosta. Komentaja käski miehensä katolle ampumaan naisen.
”Kuvauksen perusteella minusta yksinkertaisesti tuntui, että se oli kylmäverinen murha.”
Komentaja ”Ramin” kertomassa tapauksessa palestiinalaisperheen talon yläkertaan oli perustettu tarkka-ampujan asema.
Perhettä pidettiin vankina alakerran huoneessa, kunnes heidät päätettiin laskea ulos. Joukkueen komentaja päästi perheen ulos ja käski heidän kävellä oikealle. Äiti ja hänen kaksi lastaan eivät ymmärtäneet ja menivät vasemmalle. Tarkka-ampujalle ei ollut muistettu kertoa, että perhe oli päästetty menemään.
”Hän teki mitä hänen oletettiin tekevän ja toimi määräysten mukaan”, Ram toteaa.
Äiti ja molemmat lapset menehtyivät tarkka-ampujan tulituksessa. Ramin mukaan tapauksesta ei tehty mitään erityisiä tutkimuksia. Mosheksi nimetty sotilas jatkaa:
”Asenne on hyvin yksinkertainen: ei ole miellyttävää sanoa näin, mutta kukaan ei välitä. Me emme tutki tätä. Tällaista tapahtuu taistelussa ja rutiinimaisissa turvallisuustehtävissä.”
Vääräuskoisia
vastaan
Tulen avaamiseen lähellä asemapaikkaa havaittavia ihmisiä kohtaan ei tarvinnut kysyä lupaa ylemmiltä tahoilta. ”Jos terroristi lähestyy, hän saattaisi räjäyttää talon tai jotain vastaavaa”, Ram kuvaa taustalla olevaa uhkakuva-ajattelua. Palestiinalaissiviilien henkeä ei hänen mukaansa pidetty juuri minkään arvoisena.
Ram myös kertoo, kuinka sotilaisiin vedottiin uskonnolla. Armeijan rabbien viesti oli selvä: ”Me olemme juutalaisia, tulimme tähän maahan ihmeen avulla, Jumala palautti meidät tähän maahan ja nyt meidän täytyy taistella karkottaaksemme vääräuskoiset, jotka ovat voittomme esteenä tällä pyhällä maalla.”
Ram itse yritti komentajana puhua sotilailleen uskonnon sijasta politiikkaa. Hän painotti heille, että kaikki gazalaiset eivät edusta Hamasia ja että sodan tarkoitus ei ole pyhästä maasta taisteleminen vaan raketti-iskujen lopettaminen.
Armeija kuittaa
kuulopuheiksi
Kurssin johtaja Danny Zamir välitti keskustelujen sisällön Israelin armeijan johdolle. Väitteet herättivät Israelissa runsaasti julkista keskustelua. Koska lähteenä olivat omat sotilaat, niitä ei voitu leimata ainakaan vastapuolen propagandaksi.
Puolustusministeri Ehud Barak vastasi tuoreeltaan, että julmuudet ovat yksittäistapauksia ja että ”Israelin Puolustusvoimat on maailman moraalisin armeija”.
Armeija kielsi lehdissä siteerattuja sotilaita antamasta lausuntoja medialle. Se määräsi kuitenkin Sotilaspoliisin tutkimusyksikön tutkimaan väitteitä, mutta viikkoa myöhemmin käski lopettaa tutkimukset.
Lopputuloksena kerrottiin, että väitteet siviilien tahallisesta tappamisesta ovat virheellisiä ja perustuvat huhupuheisiin. Selvityksessä vedottiin siihen, että ampumistapauksista kertoneet eivät olleet nähneet niitä itse. Armeijan lehdistötiedotteen mukaan väitteet ”perustuivat kuulopuheisiin eivätkä ensi käden kokemukseen”.
Toisaalta tutkijat väittivät, että iäkkään naisen ampumistapauksessa itsemurhapommittajaksi epäilty nainen oli ennen kuolettavaa laukausta yritetty pysäyttää toistuvalla ampumisella.
Israelilaiset ihmisoikeusryhmät sanoivat tutkimuksen nopean lopettamisen herättävän epäilyksiä, että armeija yrittää vain pestä käsiään. Ryhmät vaativat puolueetonta tutkimusta.
Haaretz-lehti on kertonut useista muistakin sodankäynnin kansainvälisten normien rikkomuksista, joihin Israelin joukkojen väitetään syyllistyneen. Ihmisoikeusryhmien mukaan Israelin armeija esimerkiksi tappoi Gazan operaation aikana 16 palestiinalaista lääkintätyöntekijää ja haavoitti 24:ää sekä hyökkäsi 34:ään lääkintähuoltotilaan, joista kahdeksan oli sairaaloita.
Koulutusohjelman keskusteluaineistosta ilmenee myös, että israelilaiset surmasivat 180 palestiinalaista liikennepoliisia. Jokaista poliisia kohdeltiin vihollisen, Hamasin edustajana.
Vaikka varsinainen sota on nyt ohi, Israel pitää Gazaa edelleen rautaisessa valvonnassaan. Humanitaariset järjestöt ovat arvostelleet sitä muun muassa ruoka-, lääkintätarvike- ja polttoainekuljetusten rajoittamisesta.