Ulkomaalaisvastaisia protesteja johtavat valtapuolueen nuoret
Moskovan rautatieasemilla on kevään aikana todistettu yhä useammin erikoista näytelmää.
Joukko nuoria odottaa banderollien kanssa asemalaiturilla junia Keski-Aasian tasavalloista Uzbekistanista, Tadzhikistanista ja Kirgisiasta.
Lakanoihin on kirjoitettu ”Laiton siirtotyöläinen on varas” ja ”Meidän rahamme – meidän ihmisille”. Yhteen banderolleista on monistettu suuri Venäjän rautateiden lippu, jossa lukee ”Siirtotyöläisen lippu, Lähtöasema – Moskova, Määränpää – koti”.
Kun matkustajat purkautuvat junista, Venäjän lipun väreihin pukeutuneet nuoret jakavat heille esitteitä, joihin on painettu maahanmuuttoviraston yhteystiedot.
Kyseessä ei kuitenkaan ole paikallisten jussihalla-ahojen ”maahanmuuttokriittinen” tempaus tai äärioikeistolaisten skinheadien mielenilmaus. Koolla ovat valtapuolue Yhtenäisen Venäjän nuorisojärjestön Nuoren kaartin aktiivit.
Kansalaispartioita
kadulla
Talouskriisi on koventanut asenteita Venäjällä. Maassa on muun muassa pidennetty listaa töistä, joihin kelpuutetaan vain Venäjän kansalaisia. Uusien asetusten mukaan ulkomaalaiset eivät saa enää työskennellä esimerkiksi alkoholin ja lääkkeiden myynnissä tai toreilla.
Samalla myös avoimesti rasististen liikkeiden tila toimia on laajentunut.
Venäjän näkyvin ulkomaalaisvastainen ryhmä, Laittoman siirtolaisuuden vastainen liike DPNI, on ilmoittanut aloittavansa kansalaispartioinnin ainakin Moskovan itäpuolella sijaitsevassa Nizhni Novgorodissa. Tarkoituksena on suojella venäläisiä ”ulkomaalaisten tekemiltä rikoksilta”. DPNI yritti samaa myös Moskovassa, mutta ei saanut siihen viranomaisten lupaa.
Vaikka Venäjän siirtolaisasioista vastaavat viranomaiset ovat luonnehtineet Yhtenäisen Venäjän nuorten mielenilmauksia ”silkaksi typeryydeksi”, osoittavat ne, että politiikan valtavirta Venäjällä saattaa olla lähestymässä ääriryhmien asenteita.
Silti kaikki eivät Venäjälläkään sulata sitä, että maan talousvaikeuksista syytetään siirtolaisia. Nuoren kaartin mielenosoittajat ovatkin usein saaneet niskaansa kananmunasateen paikallisilta antifasistiryhmiltä.
Rasistinen väkivalta
tunnustettu
Kiristyneet asenteet ovat saaneet myös väkivaltaisia ilmenemismuotoja, sillä ei-valkoihoisiin ulkomaalaisiin kohdistuneet rasistiset viharikokset Venäjällä ovat olleet kasvussa.
Moskovan ihmisoikeustoimisto -niminen kansalaisjärjestö laskee, että yksin maaliskuun puoliväliin mennessä 17 ihmistä on kuollut ja 59 vammautunut rasistisessa väkivallassa. Suurin osa uhreista on ollut uzbekkeja, kirgiisejä ja armenialaisia. Väkivalta kohdistuu myös kauempaa tulleisiin, sillä surmansa saaneiden joukossa on ollut vietnamilaisia ja afrikkalaisia.
Silti rasistinen väkivalta ei ole yksin lamakauden ilmiö.
Toistaiseksi raakalaismaisin tapaus on ollut viime joulukuussa ankariin rangaistuksiin tuomittu uusnatsijengi, joka ehti murhata kaikkiaan 19 ihmistä heidän ihonvärinsä perusteella.
Erityisen vastenmieliseksi jengin toiminnan teki se, että se kuvasi tekojaan ja rehvasteli niillä internetiin lähetetyillä videoilla. Yhdellä videoista uusnatsit yrittivät sytyttää tummaa miestä elävänä tuleen kaatamalla bensaa hänen päälleen.
Jengin jäsenet saivat 6–20 vuoden tuomiot, vaikka osa syyllisistä oli rikosten aikaan alaikäisiä.
Tuomioita voi pitää osoituksena siitä, että myös Venäjän viranomaisten suhtautuminen rasistiseen väkivaltaan on hiljalleen muuttumassa. Valtiovalta on joutunut tunnustamaan ongelman pesiytymisen Venäjälle, kun sitä aiemmin pidettiin vain katuhuliganismina.
Juna hiljaista
miestä kuljettaa
Vaikka siirtotyöläisiä siedettäisiin aikaisempaa heikommin, ilman pienipalkkaista, alkeellisissa oloissa elävää työläisten massaa etenkään Moskova ei tulisi toimeen.
Vielä viime syksynä kaupunki oli täynnä rakennustyömaita, joiden edustalla vierastyöläiset jonottivat matkalaukkujen kanssa töitä. Nyt moni työmaista on hiljentynyt ja siirtolaiset jääneet ilman työtä.
Samalla osa siirtolaisista on siirtynyt vielä huonommin palkattuihin hommiin.
Käytännössä kaikki Moskovan lumenluojat ja kadunlakaisijat ovat etelästä ja idästä tulleita siirtotyöläisiä, sillä harva venäläinen suostuu sellaisia töitä tekemään. Lisäksi siirtolaiset siivoavat, tiskaavat ravintoloissa ja myyvät kaupoissa.
Paluukaan ei ole vaihtoehto, sillä talouskriisi on kouraissut syvältä myös Keski-Aasian ja eteläisen Kaukasuksen maita. Kotimaassa töitä on vielä vähemmän. Siksi ainoa mahdollisuus on edelleen tulla Venäjälle ja jäädä sinne.
Junat kuljettavat edelleen hiljaisia miehiä, vaikka matkan pää ei olekaan siirtotyömaa.