Vasemmistonuoret eivät usko kokoomuksen lamalääkkeisiin

Vasemmistonuoret pitää kokoomusnuorten esitystä sosiaaliturvan rajusta leikkaamisesta taloudellisesti kestämättömänä ja inhimillisesti vastuuttomana. Vasemmistonuorten mielestä verotusta olisi nostettava lähemmäs pohjoismaista tasoa sen sijaan, että otetaan velkaa ja leikataan sosiaaliturvaa.

Kokoomusnuoret vaati maanantaina sosiaalimenojen rajua karsimista, jotta Suomi välttyisi kymmenien miljardien eurojen lisävelalta.

– Suomella ei ole enää varaa lähimainkaan nykyisen kaltaisiin sosiaalietuuksiin ja julkisiin palveluihin, toteaa kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Wille Rydman.

– Jos pidämme julkisen sektorin nykyisen suuruisena keinotekoisesti velkarahalla, maksatamme oman yltäkylläisen elämämme lapsillamme. Se on eettisesti täysin kestämätöntä.

Rydman arvioi, että valtiontalous ei kestä lisävelkaantumista.

ILMOITUS

– Julkisten palvelujen karsiminen on joka tapauksessa edessä, jos velka halutaan maksaa takaisin. Leikkaukset olisi parempi tehdä jo nyt, ennen kuin ehdimme velkaantua lisää, kokoomusnuoret päättelevät.

Verotus Pohjois-
maiden tasolle

Porvarihallituksen hyvätuloisille lupaamasta veroalesta kokoomusnuoret eivät puhu mitään. Vasemmistonuoret sen sijaan takaisivat sosiaaliturvan tason verotusta uudistamalla.

– Rikkaimmat on Suomessa vapautettu veronmaksusta, kun pääomatuloista maksetaan pieni valtionvero eikä kunnallisveroa lainkaan, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Saramo huomauttaa ja arvioi, että Suomen talous saadaan tasapainoon muuttamalla verotus tasa-arvoisemmaksi ja lopettamalla ihmisten syrjäyttäminen ja siitä johtuva huoltosuhteen huononeminen.

– Jos kokonaisveroaste olisi Tanskan ja Ruotsin tasolla, saisimme nykyisellä bruttokansantuotteella 10 miljardia euroa vuodessa enemmän verotuloja, Saramo muistuttaa.

Vähävelkainen
Suomi

Kokoomusnuoret toteaa, että valtavaa velkaa korkoineen joudutaan maksamaan vuosikymmeniä. Järjestö muistuttaa, että 90-luvun laman aikana valtionvelka hyppäsi 10 miljardista 70 miljardiin euroon eikä sitä hyvistä vuosista huolimatta kyetty lyhentämään kuin 15 miljardia euroa.

– Jos valtionvelka nyt nousee suunnitellusti yli 100 miljardin euron, ei meillä ole edellytyksiä maksaa velkaa takaisin tilanteessa, jossa myös työssäkäyvien määrä on rajussa laskussa, Rydman toteaa. Hän vaatiikin suomalaisia tekemään entistä enemmän töitä.

Vasemmistonuoret taas näkee, että velkaa kalliimmaksi viime lama tuli Suomelle pitkäaikaistyöttömyyden, syrjäytymisen kasvun ja siitä seuranneiden kustannusten vuoksi.

– Suomi on yhä maailman vähiten velkaantuneita maita, mutta hyvinvoinnissa olemme jääneet kauas muista Pohjoismaista, Saramo sanoo. (KU)