Ranskan laitavasemmiston kannatus Besancenotin varassa
Le Figaro -lehden äskettäin teettämän mielipidetiedustelun mukaan 24 prosenttia haastatelluista pitää Olivier Besancenotia parhaana presidenttiehdokkaana vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Luku on vakava varoitus nykyiselle poliittiselle eliitille.
Ranska painiskelee muun maailman tavoin talouslaman kanssa, kasvu on kääntynyt miinukselle. Työttömien määrä suurenee kuukausi kuukaudelta sellaista vauhtia, että vertailulukuja haetaan jo 1990-luvulta. Lähes kaksi vuotta sitten valittu presidentti Nicolas Sarkozy menettää kannatustaan.
Hyperpresidentiksi kutsuttu valtion päämies etenee vanhoillisen Ranskan uudistamisessa hirmuista vauhtia. Oppositio väittää Sarkozyn aloitteiden ja päätöksien tähtäävän lähinnä hänen oman valtansa vahvistamiseen. Kuvaavin esimerkki oli, kun Sarkozy päätti nimittää tästä lähtien itse valtion kaikkien tv-kanavien pääjohtajat. Sitten Sarkozy nimitti Ranskan toiseksi suurimman pankin pääjohtajaksi oman neuvonantajansa.
Ei ihme että Sarkozyn ja Napoleon Bonaparten elämää vertailevia juttuja ja kirjoja ilmestyy vähän väliä.
Oppositiopuolueet putosivat heti alkuun Sarkozyn vauhdista. Sosialistipuolueen johdossa Martine Aubryn ensimmäiset haparoinnit on tosin jo unohdettu ja hän alkaa vihdoin saada uskottavuutta oppositiojohtajana. Silti sekä Sarkozy, 51, että varsinkin Aubry, 58, edustavat vielä ”vanhaa” poliittista sukupolvea. Sarkozy on tosin tuulettanut politiikkaa rajusti, mutta silti tehnyt tilaa nimenomaan Besancenotille.
Kapitalismin haaksirikko, Sarkozyn ja Aubryn erehdykset sekä vasemmiston nykyinen puhdittomuus ovat raivanneet tilaa uusille tuulille.
Punainen
posteljooni
Olivier Besancenot, 35, edustaa uutta sukupolvea, radikaalimpaa vasemmistolaisuutta, joka erottuu räikeästi niin Sarkozyn bling-bling-luksuselämästä, kuin Martine Aubryn pitkästä ja harmaalta näyttävästä militanttiurasta.
Punainen posteljooni on hionut vuosikausia omaa brändiään. Siitä on tullut täydellinen menestys.
Besancenot on ennen kaikkea nuorison suosikki, joka miellyttää myös vanhempia sukupolvia parempien vaihtoehtojen puutteessa.
Besancenot on kahden vuoden 1968 mellakoiden aalloissa syntyneen trotskilaisliikkeen perijä. Alain Krivine, 66, johti LCR (Vallankumouksellinen Kommunistinen Liitto) -puoluetta ja Arlette Laguiller, 68, Lutte Ouvrière (Työläisen Taistelu) -nimistä pienpuoluetta, joka pitää itseään ainoana puhdasoppisena trotskilaispuolueena.
Laguillerin kansansuosio kohosi aikoinaan niin korkealle, että jokakeväisestä Lutte Ouvrière -kansanjuhlasta tuli varsinkin nuorison suosikki, joka kilpaili vuosituhannen vaihteessa kommunistipuolueen jokasyksyisen Fête de l’Humanité -juhlan kanssa. Ikinuoren Arletten kuuluisia puheita halusivat kaikki nuoret ja vanhemmatkin kuulla.
Nämä ranskalaisen laitavasemmiston historialliset hahmot ovat nyt käytännössä jättäneet paikkansa nuoremmalle ja karismaattiselle Besancenotille.
Virallisesti Besancenot muutti vain Krivinen puolueen nimen, mutta käytännössä hän kokoaa koko laitavasemmiston yhteen, keräten joukkoonsa myös sosialisteja ja kommunisteja.
Trotskilaisia
kunnon työläisiä
Arlette Laguiller siirtyi eläkkeelle työskenneltyään koko ikänsä poliittisen toimintansa ohella virkailijana suuressa Crédit Lyonnais -pankissa. Hän ei saanut koskaan potkuja ja nauttii nyt kohtuullisesta eläkkeestään.
Myös Besancenot on ollut töissä posteljoonina koko poliittisen toimintansa ajan. Häntä on kuvattu jakamassa postia alueellaan, Pariisin hienostokorttelissa Neuilly-sur-Seinessä, jossa Nicolas Sarkozy asui ja jonka kunnanvaltuuston johdossa vaikuttaa nykyisin hänen poikansa Jean Sarkozy.
Krivinen perustaman LCR:n lakkauttamisen jälkeen Besancenot perusti tämän vuoden alussa Uuden Antikapitalistisen Puolueen (NPA). Sen jäsenmäärän odotetaan pian kohoavan 10 000:een.
Besancenot aloitti poliittisen uransa olemalla LCR:n presidenttiehdokkaana kuusi kertaa peräkkäin, viime vaaleihin saakka. Vuoden 2007 vaaleissa hän sai lähes viisi prosenttia eli puolitoista miljoonaa ääntä.
Äänestyskäyttäytymisellään nuoret sotkivat varsinkin perinteisen vasemmiston vaalikuviot niin pahasti, että sosialistipuolue joutui nykyiseen kriisiinsä. Sosialistipuolueen puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Lionel Jospin jäi vuoden 2002 vaaleissa rannalle jo ensimmäisellä vaalikierroksella siksi, että nuoret vasemmistolaiset äänestivät mieluummin Besancenotia.
Tähti kohoaa
julkisuudessa
NPA:n ”tiedottaja” on kohonnut niin suosituksi julkkikseksi, että kansainvälinen julkisuus alkaa olla jo kiusallista. Esiintyihän Besancenot äskettäin jopa koko sunnuntai-iltapäivän kestävässä julkkisohjelmassa, joka herätti kiivasta arvostelua omassa puolueessa. Sen jälkeen hän onkin viettänyt hiljaiselämää.
Asiaa Besancenot osaa kuitenkin puhua käyttämättä kapulakieltä. Kuten ”muutetaan tämä maailma ennen kuin se murskaa meidät” tai ”kapitalistisessa järjestelmässä voitot varastaa aina vähemmistö. Enemmistön pitää saada päättää rikkauksien jaosta”.
Tarkempiin kysymyksiin mm. hallitukseen osallistumisesta tai vaaliliitoista hän on aina vastannut kierrellen. Vaikea häntä olisikaan ainakaan vielä hallituksessa kuvitella.