Aki Nummelin arvosteli (KU 17.2.) kannanottoani, jonka mukaan riittämättömät puolustusrahat pakottavat Suomen etsimään vaihtoehtona Nato-jäsenyyden.
Suomen valtiojohdon tehtävä on pitää huolta siitä, että maamme itsenäisyys ja kansalaisten turvallisuus voidaan kaikissa tilanteissa turvata. Jos Suomella on uskottava itsenäinen puolustus, on se riittävä tämän tavoitteen saavuttamiseen.
Suomen puolustuksen uskottavuus riippuu joukkojen määrästä ja niiden aseistuksesta. Asevelvollisuusarmeija takaa joukkojen riittävyyden.
Valitettavasti aseistus ei kuitenkaan vastaa vaadittavaa tasoa. Lisäksi aseiden hinta nousee nopeasti. Siksi itsenäinen puolustus käy epäuskottavaksi, jos puolustusvoimien määrärahoja ei lisätä selkeästi.
Toinen vaihtoehto on järjestää puolustus yhdessä saman arvomaailman omaavien rauhaa rakastavien kansakuntien kanssa. Suomelle se tarkoittaisi Nato-jäsenyyttä. Tällöin yhteistoiminta mahdollistaa pienemmät kansalliset armeijat. Osa joukoista kuten esim taisteluhelikopterijoukot voivat tulla toisesta maasta. Suomi taas voi antaa käyttöön esim. taisteluhävittäjiä.
Tällainen järjestely tulee selkeästi halvemmaksi kuin oma yksinäinen puolustus.
Nato suosittaa puolustusmäärärahojen tasoksi 2 % bkt:sta. Ainoastaan 5 jäsenmaata 26:sta täyttää tämän toiveen. Vakaissa oloissa Suomikin pärjäisi varmasti nykyistä pienemmillä kustannuksilla. Jäsenyyden etu olisi myös se, että Suomi olisi päätöksentekijöiden joukossa järjestössä, jossa päätökset tehdään yksimielisesti.