Lehtikuva/ LASZLO BALOGH

Itäisen Keski-Euroopan uudet EU-maat putosivat nopeasti ja kovaa

Viime sunnuntaina Berliinissä kokoontuivat G20-maiden johtajat pohtimaan sitä, miten muuttaa kansainvälistä finanssijärjestelmää, etteivät nykyisenlaiset kriisit voisi toistua. Kokouksessa Britannian pääministeri Gordon Brown esitti, että EU:n pitäisi antaa Kansainväliselle valuuttarahastolle 500 miljardia dollaria Keski-Euroopan maiden tukemiseen. Häntä säesti Saksan kansleri Angela Merkel. Päätöksiä asiasta on tarkoitus tehdä huhtikuun alussa Lontoossa.

Romahduksen partaalla olevat Keski-Euroopan maat löytyvät uusien viisi vuotta sitten Euroopan unioniin liittyneiden maiden joukosta. Näitä ovat Latvia, Liettua, Viro, Romania ja Unkari. Viime viikolla julkistetun Euroopan komission raportin mukaan kymmenen maan liittyminen unioniin oli suuri menestys, vaikka päätös niiden ottamisesta yhtä aikaa unioniin oli uhkarohkeaa.

Kymmenikkö on kuitenkin nopeasti kuronut umpeen jälkeenjääneisyyttään. Vuodesta 2004 niiden kasvuvauhti on ollut keskimäärin 5,5 prosenttia eli puolet suurempi kuin vanhojen jäsenmaiden.

Jos nämä maat eivät vuonna 2004 olisi liittyneet unioniin, ne eivät olisi voineet edes uneksia hyvinvoinnin nopeasta noususta. Vuonna 1999 näiden maiden keskimääräinen kansantulo oli 40 prosenttia viidentoista vanhan EU-maan kansantulosta, vuonna 2008 jo 52 prosenttia.

Ulkomaiset pankit
villiinnyttivät

Syy näiden maiden romahdukseen ei ole kuitenkaan niiden EU-valmennuksessa, vaan siinä, että niissä jo 1990-luvun lopulla ulkomaiset pankit saivat vahvan jalansijan.

ILMOITUS

Vuoden 2003 paikkeilla niiden kasvu hullaantui, koska oli yhä helpompaa saada ulkomaisia lainoja. Halvat lainat saivat aikaan uusien investointien aallon kaupassa ja rakentamisessa. Pankkipääoman myötä kasvoi spekulaatio ja keinottelu, joita alueen hallitukset vähättelivät.

Keski-Euroopan maiden kansalaiset halusivat nopeasti saavuttaa länsimaisen elintason ja he ottivat malttamattomina ulkomaista lainaa. Lainaa otettiin todella reippaasti, sillä tänä vuonna sitä joudutaan maksamaan takaisin länsimaisille pankeille noin 400 miljardia dollaria.

Suurin osa lainoista on ulkomaisessa valuutassa. Esimerkiksi puolalaiset ovat suosineet lainoja Sveitsin frangeissa. Kun Puolan zloty viime heinäkuusta lähtien alkoi heiketä, alkoi lainojen hoito vaikeutua. Esimerkiksi monet yritykset joutuivat vaikeuksiin.

Puolan ja Tshekin tasavallan taloudet ovat vaikeuksissa mutta eivät romahduksen partaalla.

Puolan talouden arvioidaan tänä vuonna kasvavan noin kaksi prosenttia, Tshekin noin prosentin. Unkari jäänee pari prosenttia miinukselle.

Latvian talous on romahduksen partaalla. EU:ssa arvioidaan, että Latvian talouden kuolinkamppailu kestää kaksi vuotta, minkä jälkeen maa menee konkurssiin. Liettualle ennakoidaan miltei yhtä synkkää kohtaloa.

Venäläispankkiiri
Latvian johtoon?

Puolan, Tshekin tasavallan ja Unkarin keskuspankit sopivat maanantaina yhteistoiminnasta, jolla ne pyrkivät hidastamaan valuuttojensa heikkenemistä. Keskuspankit alkavat koordinoida välittämäänsä informaatiota valuuttojensa kursseista. Juoruilu rahan arvosta päättyy. Yhteisesiintymiseen mukaan tuli myös Romania. Tämä sanallinen yhteistyö on ainakin hetkeksi vakauttanut kursseja.

Latvia odottaa yhä pelastajaa. Moskovalainen miljardööri Pjotr Aven tarjoaa itseään Latvian pääministeriksi. Tämä suuren venäläisen pankin johtaja lupaa vetää Latvian pois kriisistä ja johtaa maan kasvu-uralle.

Alfa-pankkia johtava Aven ei tosin ole Latvian kansalainen. Viime perjantaina Latvian pääministeri Ivars Godmanis erosi, joten tilaa saattaisi olla upporikkaalle seuraajalle.