Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus joutui paljon tiukemman tilanteen eteen puolimatkan tarkistuspisteellä, kuin se itse vielä muutama kuukausi sitten osasi arvatakaan. Nyt eletään niin epävarmoja aikoja, että hallituksella on todella tarkan pelin paikka. Väärät päätökset kostautuvat ja helposti niiden negatiiviset vaikutukset moninkertaistuvat tulevina vuosina.
Vanhasen hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on julistanut taas yhden totuuden politiikkaa. Suomen Kuvalehden (8/2009) kirjoituksessa hän myöntää, että ”kaikki viisaus ei kuitenkaan asu hallituksessa”. Katainen peräänkuuluttaa laajaa yhteistyötä, ”joka perustuu kuitenkin tosiasioiden tunnustamiseen elvytyksestä”. Kataisen totuuden mukaan Suomi elvytti ensimmäisenä ja sen elvytystoimet ovat Euroopan mittavimpia.
Hallitus itse asiassa siis osasi elvyttää jo ennen kuin taantuman tulemisesta oli oikeasti tietoa kenelläkään. Katainen muuttaa vuoden takaiset varoittelupuheensa osoitukseksi kaukoviisaudestaan. Kautta aikainhan valtiovarainministerit ovat varoitelleet huonoista ajoista eikä Katainen tässä mielessä ole ollut mikään poikkeus.
Kun Katainen nyt perää tosiasioihin tukeutumista, niin hänen itsensäkin pitäisi tunnustaa, että köyhyys kasvaa ja niin Vanhanen kuin Katainenkin heräsivät myöntämään talouskriisin vakavuuden vasta ihan viime vuoden lopulla. Tietoa tilanteesta oli kuitenkin pitkin viime vuotta tarjolla ja sitä tuottivat julkisuuteen muun muassa molemmat vasemmistopuolueet.
Nyt on enää turha väitellä siitä, kuka oli varsinainen näkijä kun tarvitaan tekijöitä. Tärkeintä on pelastaa kaikki, mikä on pelastettavissa. Taantuma vyöryy päälle jo jyrän lailla ja joillakin aloilla ilmassa on jo laman merkkejä. Pienten yritysten konkurssien määrä on muun muassa kääntynyt nousuun.
Hallitus vakuuttaa, ettei sen tarkoitus ole ainakaan ryhtyä etuisuuksien leikkauspuuhiin. Kovin uskottavia tällaiset puheet eivät ole. Katainenhan kyseli viime torstaina työmarkkinajärjestöiltä, olisivatko ne valmiit tulevina vuosina ”rakenteellisiin uudistuksiin”.
Suomeksi tulkittuna tämä sanapari tarkoittaa erilaisten etuisuuksien – kuten työttömyysturvan – leikkauksia. Rakenteellinen uudistus voi tarkoittaa myös eläkeiän korottamista. Voi se toisaalta tarkoittaa myös täyskäännöstä hyvätuloisia suosineessa veropolitiikassa, mutta se ei tunnu kovin uskottavalta.
Keskittyminen jatkuu
Energiabisneksessä liikkuvat suuret setelit, miljoonat eurot ovat pikkurahoja. Maailma on niin riippuvainen energiasta, että sitä kauppaavilla yhtiöillä on melkoinen taloudellinen valta. Muun muassa itänaapurissamme Venäjällä ei mitään suuria ratkaisuja tehdä ilman, että päätöksistä ainakin keskustellaan öljy- ja kaasujättien kanssa.
Ruotsin ”fortumista” eli Vattenfallista on tulossa mahtitekijä Euroopassa. Ruotsin taloushistorian suurimmalla kaupalla Vattenfall ostaa hollantilaisen Nuonin. Kaupan myötä siitä tulee yksi Euroopan johtavista energiayhtiöistä. Vattenfall on ollut viime vuosina aktiivinen Suomessakin ja se on ehtinyt saada täältä noin 400 000 asiakasta. Todennäköisesti tuorein kauppa ei jää viimeiseksi, vaan keskittyminen jatkuu – ja siitä harvoin ainakaan kuluttajat hyötyvät.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja pääministeri Matti Vanhanen aloittivat Valtioneuvoston juhlahuoneistossa politiikkariihen eli hallitusohjelman puolivälitarkastuksen 23. helmikuuta.