Jarmo Lintunen

Uskontojen yhtäläisyydet korostuvat Marita Liulian suurteoksessa

Kuvataiteilija Marita Liulia asettaa maailman yhdeksän pääuskontoa samalle viivalle. Hän käsittelee niitä erityisesti naisen näkökulmasta. Liulian teokset kyseenalaistavat monia asioita, erityisesti miesten valta-asemaa uskonnoissa, mutta viestivät myös rakkaudesta kaikkia uskontoja ja kulttuureja kohtaan.

Nykytaiteen museo Kiasmassa avattu Marita Liulian Choosing My Religion – Uskontoja jäljittämässä ei ole mikään tavanomainen taidenäyttely, vaan neljä vuotta työstetty suurprojekti. Se muodostaa yhden ison teoksen, jota Liulia nimittää myös ohjaustyöksi. Pelkästään hänen omassa tiimissään hankkeen parissa on työskennellyt 15 ihmistä, Kiasmasta ja muista yhteistyötahoista puhumattakaan.

Liulia on matkustellut ympäri maailmaa tutustumassa eri uskontoihin. Hän tarkastelee niitä erityisesti naisen näkökulmasta. Liulia on laittanut itsensä epätavallisella tavalla likoon: hän esiintyy valokuvissa itse sellaisissa rooleissa, joissa naisia ei yleensä juuri nähdä: pappina, rituaalien johtajana, pyhää kirjaa tulkitsevana oppineena ja jopa Jeesuksena hämärässä hautaholvissa orjantappurakruunu päässä.

Valokuvien ohella Liulia on valmistanut teemasta maalauksia, vuorovaikutteisia mediainstallaatioita ja kaksi dokumenttielokuvaa. Kiasman valoisaan panoraamahuoneeseen hän on koonnut uskontoihin liittyviä esineitä. Kävijä voi myös lueskella eri uskontojen oppineiden mietelauseita.

”Kulttuuria on mahdoton ymmärtää, jos ei ymmärrä uskontoja.””Usein nuoret eivät tiedä, millainen kulttuuritausta on kaverilla, jonka kanssa he päivittäin leikkivät.”

Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi verkkosivusto, jossa esitellään yhdeksää uskontoa rinnakkain, sekä näyttelyn kanssa samanniminen taidekirja. Kirjassa on kuvien ohella muun muassa Liulian sekä uskontotieteilijä Terhi Utriaisen artikkelit.

Puolueeton
näkökulma

Liulia kertoo hankkeen saaneen alkunsa, kun hän oli tutustumassa japanilaiseen kulttuuriin.

ILMOITUS

– Yhteenkään kulttuuriin ei pääse käsiksi, jos ei tutustu sen uskontoon. Jouduin opiskelemaan šintolaisuutta, zen-buddhalaisuutta ja vähän Kiinan kungfutselaisuuttakin. Ilman niitä Japania ja japanilaisia olisi vaikea ymmärtää.

Siinä yhteydessä syntyi Kiasmassakin esilläoleva kuva, jossa Liulia esiintyy šintolaisena pappina.

– Yhtenä aamuna Tokiossa heräsin ja tajusin, että seuraava teokseni tulee käsittelemään maailman pääuskontoja.

Liulia ei ole itse uskovainen, hän on eronnut kirkosta 16-vuotiaana.

– Näkökulmani uskontoihin on ennen kaikkea naisen, sitten taiteilijan ja sitten tutkijan. En ole kenenkään puolella enkä aja kenenkään asiaa.

Liulian mukaan uskonnot ovat pääasiassa miesten kehittämiä.

– Naisen tärkein tehtävä on siirtää miesten keksimät uskonnot muuttumattomina seuraavalle sukupolvelle. Näin on tapahtunut 2 000 vuoden ajan. Naisen ajattelua ei tähän prosessiin hirveästi kaivata, koska uskontoa ei haluta muuttaa, Liulia sanoo.

Uskontojen
tuntemus vähäistä

Taiteen ja elämysten lisäksi Liulia haluaa tarjota ihmisille myös tietoa uskonnoista. Sitä on jaossa varsinkin projektin internetsivustolla.

– Olen huomannut, että ihmiset eivät usein tunne edes omaa kulttuuriaan ja uskontoaan, vaikka olisivat uskovaisia – saati sitten ihmiset, jotka eivät ole saaneet uskonnollista koulutusta. Uskonnot eivät ole ainakaan minun elinikänäni täällä Pohjolassa olleet kovinkaan muodissa.

– Silti pelkästään kieli, sekin jota tässä nyt puhun, liittyy kristilliseen kulttuuriin. Kulttuuria on mahdoton ymmärtää jos ei ymmärrä uskontoja.

Liulia itse kuvitteli 15-vuotiaaksi saakka, ettei uskonnolla olisi hänen elämässään mitään merkitystä.

– Sen jälkeen kun matkustin Euroopan ulkopuolelle ja näin omaa kristillistä taustaani muslimien ja buddhalaisten näkökulmasta, tajusin ensimmäistä kertaa miten kiinni olen kristillisessä kulttuurissa, etenkin tapakulttuurissa.

Verkkosivustolla esitellään uskontoja perustavaa laatua olevien kysymysten kautta: mikä ihminen on, mitä on elämä, mitä kuolema, miten elää hyvä elämä? Sivusto on suunniteltu yhteistyössä Vantaan kaupungin opetustoimen kanssa. Syynä on se, että Vantaalla on kouluja, joissa on maahanmuuttajaoppilaita enemmän kuin missään muualla Suomessa.

– Useinkaan nuoret eivät tiedä, millainen kulttuuritausta on kaverilla, jonka kanssa he päivittäin leikkivät.

Liulian haaveena on sivuston kääntäminen suomen ja englannin lisäksi ainakin 10–20 kielelle. Ensimmäisinä olisivat somali, arabia ja venäjä.

Koko keho
pensselinä

Liulia on keskittynyt projekteissaan erityisesti valokuviin, mutta tässä hankkeessa hän tarttui pensseliin ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Hyvin pian hän kuitenkin heitti pensselin santaan ja ryhtyikin maalaamaan käsillään. Näin hän tunsi pystyvänsä siirtämään mielessään olleita abstrakteja kuvia taolaisuudesta paremmin sellaisenaan kartongille.

– Olen käyttänyt uskonnollisen maalaamisen tapaa, jossa ihminen on kokonaisuutena pensseli. Se oli jännittävä ja mystinen kokemus. Maalausprosessiin vaikutti suoraan se, että olin työskennellyt useita vuosia sitä ennen tanssijoiden kanssa ja oppinut käyttämään kehoa.

Näyttelyyn sisältyy Liulian abstrakti näkemys muun muassa Mekan mustasta kivestä, jota muslimit palvovat. Liulia ei ole päässyt käymään Mekassa, mutta teos on tulkinta kiven kaavakuvasta.

Hän on maalannut myös islamin uskontunnustuksen Shahadan kuufilaisella tyylillä, vanhimmalla arabialaisen kalligrafian muodolla. Geometrisistä kuvioista koostuva teos on ensinäkemältä kuin mitä tahansa abstraktia länsimaista nykytaidetta.

Vuoropuhelun
puolesta

Liulian projektissa Kiasman viidennen kerroksen kattoikkunat on otettu ensimmäisen kerran taiteelliseen käyttöön. Niissä on valoa läpäisevälle kankaalle painettuja valokuvia lehtipuiden oksistoista erivärisinä valotuksina. Assisi-sarjaksi nimetyt kuvat Liulia on ottanut Italiassa Franciscus Assisilaisen kotimaisemissa. Ne ovat kunnianosoitus luontoa rakastaneelle fransiskaanisen veljeskunnan perustajalle, joka suhtautui suvaitsevaisesti muihin uskontokuntiin.

Kuvien värit valaisevat näyttelytilaa kirkkojen ja temppeleiden ikkunamaalausten tavoin.

– Olen käyttänyt kirkkoarkkitehtuuria hyväkseni, mutta valokuvat ovat moderneja.

Luonto on näyttelyssä muutenkin vahvasti esillä, koska sillä on Liulian mukaan kaikissa uskonnoissa tärkeä osa. Muinaissuomalaista animismia ja Japanin šintolaisuutta käsittelevät teokset on sijoitettu samaan huoneeseen. Liulia arvelee, että samantyyppinen luontosuhde selittää japanilaisten ja suomalaisten henkistä yhteyttä.

Liulia nimeää Assisilaisen edustaman uskontojen välisen vuoropuhelun projektinsa keskeiseksi pyrkimykseksi.

– Tapani rinnasta uskonnot ja kysyä niiltä samoja kysymyksiä paljastaa, että uskonnot ovat usein hyvin lähellä toisiaan. Esimerkiksi kristinuskoon liittyviä asioita tulee vastan kungfutselaisuudessa ja monessa muussa uskonnossa.

– Rakastan maailman kulttuureja ja olen saanut inspiraatiota niistä. Toivon, että nämä kulttuurit elävät ja arvostavat toisiaan sovussa.

Choosing My Religion – Uskontoja jäljittämässä on esillä Kiasmassa 19. 4. saakka. Näyttely jatkaa sieltä Tampereen taidemuseoon, Wäinö Aaltosen museoon Turkuun ja Kuntsin modernin taiteen museoon Vaasaan. Teoskokonaisuuteen kuuluva internetsivusto on osoitteessa www.maritaliulia.com/cmr.