Indonesian huhtikuussa pidettävät vaalit ovat kiristäneet ilmapiiriä Acehissa. Viime kuukausina saarivaltion läntisimmässä maakunnassa on tapahtunut useita kranaatti-iskuja, tuhopolttoja ja poliittisia murhia.
Suurin osa väkivallasta on kohdistunut Aceh-puolueeseen. ja sen toimistoihin. Kaikki tapaukset ovat toistaiseksi jääneet selvittämättä.
Viimeksi Langsan alueella ohiajavista moottoripyörästä ja autosta heitettiin kranaatteja puolueen toimistoon. Tuhot iskusta olivat materiaalisia ja kuolonuhreilta vältyttiin.
Sitä vastoin toissa viikolla kolme Aceh-puolueen jäsentä tapettiin. Yksi heistä teloitettiin talonsa edustalla ja kaksi muuta ammuttiin moottoripyörän selästä autoonsa valtatiellä.
Edellisellä viikolla kaksi Indonesian armeijan sotilasta tapettiin. Tästä tapauksesta paikallinen sotilaskomentaja syytti entisiä itsenäisyyssissejä. Ex-sissit taas sanoivat tapauksen liittyneen Indonesian armeijan ja poliisin keskinäiseen valtataisteluun.
Indonesiassa poliisilaitos erotettiin armeijasta vasta tämän vuosikymmenen alussa kenraali Suharton diktatuurin päätyttyä. Poliisilaitos on tämän jälkeen pyrkinyt itsenäistymään. Kaikki perinteisesti isonveljen asemassa olleen armeijan edustajat eivät ole kehityksestä mielissään, koska kysymyksessä on myös taloudellisiin etuisuuksiin liittyvä valtataistelu.
Helsingissä vuonna 2005 solmitussa Acehin rauhansopimuksessa sovittiin, että acehilaiset voivat tulevia maakuntaparlamentin vaaleja varten perustaa paikallisia puolueita, kun muualla Indonesiassa vain valtakunnalliset puolueet ovat sallittuja.
Ennusteiden mukaan perustetut kuusi paikallista puoluetta tulevat Aceh- puolueen johdolla saavuttamaan enemmistön Acehin parlamentissa. Tällainen vaalitulos merkitsisi sekä Indonesian suurten puolueiden että armeijan poliittisen ja taloudellisen vallan heikkenemistä Acehissa.
Väkivaltaisuudet ovat saaneet Acehin poliittiset ryhmät ja monet Indonesian ihmisoikeusjärjestöt vaatimaan kansainvälistä tarkkailua huhtikuun vaaleihin. Esimerkiksi Langsan alueen Aceh-puolueen johtaja Usman Abdullah arveli kranaattihyökkäyksen jälkeen väkivallan vähenevän, jos kansainväliset tarkkailijat tulisivat paikalle.
Euroopan Unionin komission Aceh-päällikkö John Penny totesi kuitenkin Indonesian demokratian olevan siinä vaiheessa, ettei EU:n vaalitarkkailijoille ole tarvetta. Hän kertoi myös, ettei Indonesian hallitus ole erikseen kutsunut EU:n tarkkailijoita paikalle, vaikka se onkin todennut heidän olevan tervetulleita.
Acehin kuvernööri Jusuf Irwandi on vaatinut Indonesian hallitusta vaikenemisen sijaan puuttumaan maakunnassa jatkuviin väkivaltaisuuksiin. Aceh-puolueen kannattajia Irwandi kehotti olemaan provosoitumatta.
Acehin itsenäisyysliike GAM ja Indonesian hallitus allekirjoittivat tsunamin runtelemaa maakuntaa koskevan rauhansopimuksen presidentti Martti Ahtisaaren välityksellä elokuussa 2005.
Sopimus on toiminut hyvin ja se on taannut Acehin jälleenrakennuksen ja väkivaltaisuuksien dramaattisen vähenemisen viime aikoihin saakka.