Lehtikuva/ Pekka Sakki

Kuntalaisten mielipiteet niin palveluista, verotuksesta kuin muistakin arkielämään liittyvistä asioista on jälleen tutkittu. Kuntaliiton teettämä tutkimus on varsin laajapohjainen, sillä mukana on 13 000 kuntalaista eri puolilta Suomea.

Mitään järin uutta ja mullistavaa tutkimus ei paljasta, mutta se vahvistaa kuitenkin aikaisempia tuloksia. Kuntalaisten enemmistö on valmis maksamaan enemmän veroja, mikäli se turvaa kuntapalvelut. Kunnallisveron korottamishalukkuus on jopa hieman kasvanut neljä vuotta sitten tehdystä vastaavasta kyselystä.

Tämä tieto voi olla lohdullista kuultavaa vasta työnsä aloittaneille valtuutetuille, sillä taantuvan talouden oloissa monissa kunnissa veroprosentin nosto on väistämättä edessä ensi syksynä. Hallituksen suurituloisia suosineen verohelpotustenn hyödyt on kohta syöty ja kun kuntavero on tasavero, niin korotus kirpaisee myös pienituloisia.

Veroprosenttia ei kuitenkaan voi, vaikka se voisi olla laskennallisesti kunnan talouden kannalta välttämätöntä, nostaa määräänsä enempää. Jo yhdenkin prosenttiyksikön nousu on varsin kova, mutta sekään ei välttämättä kaikissa kunnissa riitä turvaamaan palvelujen saatavuutta ellei valtiovalta tule apuun. Vanhasen hallitus ei kuitenkaan lupaa muuta vastaantuloa kuin kela-prosentin poiston myös kuntatyönantajilta.

Yksityistäjät saavat kuntalaisilta jälleen tässäkin tutkimuksessa selvän viestin, sillä kaksi kolmesta kuntalaisesta pitää tärkeänä sitä, että palvelut säilyvät kunnan järjestäminä.

ILMOITUS

Ylipäätään kunnallisia palveluja arvostetaan. Kirjastot saavat miltei pelkästään kiitosta samoin koulutuspalvelut. Sosiaalipalveluissa sitä vastoin kunnilla on parannettavaa. Monet arkielämään kuuluvat kunnalliset palvelut pelaavat suhteellisen hyvin, sillä reilusti yli puolet kuntalaisista on tyytyväisiä kierrätystoimintaan, jätehuoltoon, liikunta-, urheilu- ja muihin vapaa-aikapalveluihin, sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottopalveluun sekä kunnallistekniikkaan.

Eniten tyytymättömyyttä on teiden ja katujen hoitoon sekä joukkoliikennepalveluihin. Moitteita saavat terveyskeskusten lääkärivastaanottopalvelut sekä pahasti ontuva hammashoito. Kunnissa onkin iso työsarka edessä, sillä näissä palveluissa yksityisen palvelutuottajan käyttö on pakon edessä yleistä.

Saabin taru päättyy?

Maailman autoteollisuus on kriisissä, jonka se on pitkälti itse aiheuttanut. Uuden sukupoven automalleja ei ole tullut tuotantoon. Vähäpäästöisyys on päivän sana ja autojen pitäisi muutenkin olla ekologisempia kuin nyt. Autoteollisuus haluaa siirtyä uuteen aikaan käymällä veronmaksajien kukkarolla. Tilanne ei ole helppo päättäjille, sillä maailmanlaajuisesti kyse on kymmenistä tuhansista työpaikoista.

Myrskyn silmään on joutunut myös Ruotsin ylpeys Saab. Maailman suurimman autonvalmistajan General Motorsin omistaman Saabin tulevaisuus on vaakalaudalla. Ruotsin porvarihallitus ei halua lähteä Saabin omistajaksi eikä se ole muutenkaan valmis tukemaan tappiollista autonvalmistajaa.

Vahvasti näyttääkin siltä, että Saabin taru päättyy. Ruotsin porvarihallitus ainakin on jo nostanut kätensä pystyyn.