Johnny Korkman

Tanssia Villen ja Vallen hengessä

Tanssiteatteri Raatikko. Tiitiäisen pippurimylly: Kirsi Kunnaksen teosten pohjalta: Pirjo Toikka. Ohjaus ja koreografia: Marja Korhola. Lavastus ja puvustus: Taina Relander. Valot: Minna Heikkilä. Musiikki: Timo Muurinen. Esiintyjät: Elisa Salo, Teemu Palosaari, Reetta Mandelin, Tytti Liukkonen.

Ville ja Valle, Jaakko Vaakko Vesirotta, taikuri Piipoo ja herra Haitula, kuinka heidät saattaisikaan unohtaa. Unohtamisen estämiseksi Tanssiteatteri Raatikko herättelee hahmoja ihan fyysisestikin henkiin.

Iloa ja
muistoja

Kun lavalle marssitetaan sekä lapsille, vanhemmille, että isovanhemmille tuttuja hahmoja, on myös tunteiden kirjo varsin laaja. Pienintä hykerryttävä asia voi nostaa hyvinkin erilaisen muistuman vanhemman mieleen. Juuri siinä piileekin Tiitiäisen pippurimyllyn taika.

On hienoa nähdä, kun onnistutaan luomaan teatterielämys, josta kolme sukupolvea pystyvät nauttimaan yhtä aikaa.

ILMOITUS

Musiikkia, runoja ja tanssia yhdistelevä Tiitiäisen pippurimylly on hyvin tasainen näytelmä, joka on saatu hienosti nivottua kokonaisuudeksi.

Näyttelijä Elisa Salo on Tiitiäisten maailmaan eksyvänä pikkutyttönä ihastuttava. Salon ilmeikkyys sekä kasvoissa, että kehossa saavat yleisön sukeltamaan mukaan tarinaan. Ilmeikkyyden puutteesta ei voi syyttää Teemu Palosaartakaan, joka Salon tapaan on näyttelijä. Palosaarelta tanssikin sujuu todella vaivattoman oloisesti, hänen pehmeää liikkumistaan on ilo katsella.

Tanssijat Reetta Mandelin ja Tytti Liukkonen antavat fyysisen muodon Tiitiäisille. Eniten riemastusta syntyy kuitenkin, kun he muuttuvat Villeksi ja Valleksi. Kun toinen haaveilee rahasta ja toinen mahasta, niin ristiriitatilannehan siitä syntyy. Mandelin ja Liukkonen luovat ihastuttavan kohtauksen juuri tästä ristiriidasta.

Pehmeä
ympäristö

Lavastuksesta ja puvuista vastaava Taina Relander on tehnyt hienoa työtä.

Kekseliäät lavasteet antavat useammankin yllätyksen esityksen aikana.

Puvustus puolestaan aiheuttaa katsojassa kutinan päästä koskettamaan materiaaleja. Jos lavastus on kekseliästä on puvustus sitä potenssiin kolme. Visuaalisesti Tiitiäisen pippurimylly on herkullisen ihastuttava kokonaisuus.

Minna Heikkilän valaistus on kuin loppusilaus, joka kuorruttaa tarinaa juuri sopivasti.

Marja Korholan ohjaus ja koreografia antavat vankan pohjan runojen henkiin heräämiseen.

Loppujen lopuksi, kukapa ei tahtoisi nähdä, kun lapsuudesta tutut hahmot heräävät henkiin.