Kokoomuksen Kimmo Sasin yritys tukea puolustusmäärärahojen ylenmääräistä nostamista sillä, että toinen vaihtoehto on liittyä Natoon, oli epätoivoinen. Natohan edellyttää, että sen jäsenvaltiot käyttävät puolustusmäärärahoihin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä Suomessa tarkoittaisi noin miljardin euron lisäpanostusta vuositasolla.
Kun tiedetään, että Suomi on ollut Euroopan unionissa alusta alkaen kiltti mallioppilas, joka on tehnyt kaiken, mitä isoveli määrää, niin ei vaadi sen suurempia ennustajanlahjoja, että voi sanoa saman tapahtuvan myös Natossa.
Puolustusministeriö on pitkään ollut valtionhallinnossa lellikkilapsen roolissa. Kun Suomessa oli edellisen porvarihallituksen aikana talouslama, oli puolustusministeriö ainoa ministeriö, jonka määrärahat vuodesta toiseen vain kasvoivat.
Tämä perustui tietysti siihen, että suoritettiin Hornet-hävittäjien osto-operaatio, minkä ansiosta Suomen puolustusvoimat käytännössä sidottiin Natoon ja USA:han, sillä ilman jenkeiltä saatavia varaosia ei hävittäjiä olisi voitu kovin kauan käyttää.
Monissa Euroopan maissa on siirrytty ammattiarmeijaan, myös Ruotsissa on tämän suuntaista pyrkimystä. Ennen kaikkea armeijoiden ammattimaistaminen liittyy Naton vaatimuksiin, sillä nykyaikainen sodankäynti edellyttää mahdollisimman nopeasti liikkeelle lähteviä ja teknologisoituja joukko-osastoja.
Suomessakin on aloitettu keskustelu yleisen asevelvollisuuden lopettamisesta ja siirtymisestä ammattiarmeijaan. Mikäli se toteutuu, olisi se käytännössä jälleen yksi askel kohti Nato-jäsenyyttä.