Näyttäisi siitä, että puolueet laidasta laitaan yrittävät nyt ennustaa tulevaisuutta. Myös hallituspuolueiden kesken on havaittavissa irtiottoja toisistaan. Toisaalta hallitusta yhdistää näyttää kansalle, että porvarihallitus pystyy hoitamaan maan asioita ilman työväenpuolueiden mukanaoloa.
Selvää lienee, että viime eduskuntavaalien tulos toi näitä nyt esiintyviä jännitteitä maan niin sisä- kuin ulkopolitiikkaankin. Vähäisin syy tilanteen muuttumiseen ei ole tietenkään SDP:n iso vaalitappio, sillä sen myötä mahdollistui nykyinen hallituspohja, josta SDP ei ole toipunut vieläkään. Sillehän on aina ollut tärkeintä päästä hallitukseen joko keskustan, mutta myös kokoomuksen kanssa, ei niinkään tiukkoja ohjelmallisia ehtoja asettaen. Tästä on viime päiviltäkin näyttöä, kun Liisa Jaakonsaari ehdotti 17.1. puoluettaan kahden porvaripuolueenkin hallitukseen.
Sosiaalidemokraatit osallistuivat hallituksiin 12 vuoden ajan, ja kahteen kertaan pääministerinään Paavo Lipponen. Tuota kautta edelsi myös pääministeri Harri Holkerin vetämä hallitus, johon niin ikään SDP osallistui. Talouspoliittisen tilanteen sallittiin kuumenevan, mikä johti syvään kotimaiseen lamaan. Sen laman maksoivat veronmaksajat.
Nyt eletään maailmankriisiä ja globalisaation painajaistilanteessa kaikkine seurauksineen. Mielestäni valtiovallan ei pitäisi vähätellä, eikä ainakaan peitellä edessä olevia näkymiä. Mielestäni ei tarvitse olla ennustaja, jos näkee edessä olevan kriisin kouraisevan yhteiskuntaamme vielä syvemmältä kuin edellinen. Ja maksajana on tietenkin yhteiskunta veronmaksajineen.