Ristiriitojen sävyttämässä Sata-komitean työssä tapahtui keskiviikkona käänne, kun työmarkkinajärjestöt löysivät yhteisen kompromissilinjan eläke- ja työttömyysturvapaketista. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta selvittävä komitea saaneekin nyt esityksensä valmiiksi jatkoaikansa puitteissa eli tammikuun loppuun mennessä. Työmarkkinajärjestöjen välinen sopu ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että komitea olisi kaikista esityksistään yksimielinen.
Eniten Sata-komiteassa on hiertänyt juuri työttömyysturvaan liittyvät asiat. Porvaripuolueet ovat käyneet työttömyysturvan kimppuun keskustalaisen komitean puheenjohtajan johdolla. Nyt syntynyt kompromissi kelpaa kuitenkin hallituspuolueille, joten puheet työttömyysturvan leikkauksista loppuvat – ainakin toistaiseksi.
Palkansaajajärjestöjen edustajat halusivat ehkä vähän suureellisestikin kutsua sopua ”sosiaalitupoksi”, koska kyse on kolmikantaisesti syntyneestä laajasta paketista. Yleensä tämän tason ratkaisuista on sovittu tulopoliittisissa neuvotteluissa.
Paketin joihinkin osiin kohdistuu varmasti kritiikkiä, mutta paketin sitojat korostavat, että sitä pitää tarkastella kokonaisuutena, jossa edut ovat haittoja painavammat. Työnantajapuoli olisi esimerkiksi halunnut poistaa kokonaan niin sanotun eläkeputken ja korottaa osa-aikaeläkkeen ikärajaa. Näihin onkin tulossa heikennyksiä, mutta ne astuvat voimaan kahden vuoden päästä, jolloin taantuman ennustetaan olevan ohi. Selviä parannuksia taas ovat vuorotteluvapaan vakinaistaminen ja erityisesti pätkätyöläisiin kohdistuva työssäoloehdon lyhentäminen.
Todennäköisesti paketin yksityiskohdista käydään ankaraakin keskustelua, kuten oikein onkin. Kompromissiratkaisuissa joudutaan aina kuitenkin punnitsemaan, voisiko erimielisyyksien jatkuminen ja kärjistyminen tuoda parempia ratkaisuja.
Työnantajat saivat kompromissin ehtona läpi työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen. Kyse on isoista rahoista eli noin 800 miljoonasta eurosta vuositasolla. Mistä valtio ottaa uupumaan jäävät rahat, on ratkaisematta.
Vaihtoehtoja on monia, mutta niistä on valittava sellainen, mikä ei merkitse perusturvan kiristämistä tai palvelujen heikentämistä. Välillisiä veroja ei ainakaan pidä lähteä korottamaan tämän takia, kuten valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) on ehdottanut.
Kataisen esitykselle ei tunnu lämpenevän myöskään pääministeri Matti Vanhanen (kesk.). Nyt voitaisiinkin mieluummin kiristää vaihteeksi suurten pääomatulojen verotusta.