Vasemmistopuolue jatkaa Hessenin maapäivillä
Sosialidemokraattien putoaminen 23,7 prosenttiin, alimmilleen sitten vuoden 1946, oli Hessenin maapäivävaalien merkittävin tulos. Tappiota tuli 13 prosenttiyksikköä. Puolueen uskottavuus on kärkevien sisäisten kiistojen vuoksi alamaissa. Osa demarien peruskannattajista jäi kotiin, mistä kielii äänestysprosentin tuntuva pudotus.
Vasemmistopuolue Linke ylitti äänikynnyksen 5,4 prosentin (+0,3) tuloksellaan. Riitaisa puolue saa paljolti kiittää menestyksestään yleistä arvostusta nauttivaa ykkösehdokastaan Willi van Ooyeniä. Puolueen valtakunnallisen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että puolue pystyi uusimaan maapäiväedustuksensa läntisessä osavaltiossa. Se on lännessä edustettuna myös Bremenin, Hampurin ja Niedersachsenin maapäivillä.
Linke ei kyennyt vetämään puoleensa pettyneitä demareita, joista monet äänestivät vihreitä. Die Grünen melkein kaksinkertaisti äänimääränsä: 13,7 prosenttia, jossa nousua 6,2 prosenttiyksikköä.
Jo vuosikymmenen Hessenin pääministerinä toiminut kristillisdemokraatti Roland Koch saa kiittää vapaiden demokraattien (FDP) menestystä jatkokaudestaan osavaltion johdossa. CDU:n oma tulos oli pettymys. Puolue ei juurikaan kyennyt nousemaan vuoden takaisesta 12 prosenttiyksikön romahduksesta. Tulos oli nyt 37,2 prosenttia, lisäystä 0,4 prosenttiyksikköä.
Liberaalit keräsivät porvarillisia ääniä ja saavuttivat 16,2 prosentin tuloksen (+6,8). Tulos on sitäkin merkittävämpi, kun puolueella ei ollut listoillaan nimekkäitä ehdokkaita.
Keskenään riidelleet sosialidemokraatit vuosi sitten tuntuvaan vaalivoittoon luotsanneesta Andrea Ypsilantista ollaan jo sekä puolueessa että julkisuudessa tekemässä syntipukkia tappioon.
Ypsilanti lupasi ennen edellisiä vaaleja, ettei pyri pääministeriksi Linken tuella. Hänen yrityksellään ratkaista vaalien tuloksena syntynyt poliittinen umpikuja muodostamalla demarien ja vihreiden vähemmistöhallitus, jota Linke tukisi, oli Hessenin SPD:n ja maapäiväryhmän tuki. Myös osa SPD:n johdosta, kuten silloinen puheenjohtaja Kurt Beck, osoitti ymmärrystä hankkeelle.
Hallituksen muodostamisyritys kaatui lopullisesti marraskuussa neljän demariryhmän jäsenen vastustukseen, jolloin hallituksella ei enää olisi ollut enemmistöä maapäivillä. Mukana oli myös itsekästä pyrkyryyttä, sillä yksi vastustajista tuki alun perin hanketta, mutta kääntyi sitä vastaan, kun ei ollutkaan saamassa talousministerin paikkaa.
Merkelin hallitus
joutuu ahtaalle
Hessenin vaalit vaikuttavat merkittävästi myös liittovaltion politiikkaan. Niiden tuloksena kristillisdemokraattien ja sosialidemokraattien joko yksin tai yhdessä hallitsemat osavaltiot menettävät enemmistönsä 69-paikkaisessa liittoneuvostossa, jolla on tärkeä rooli Saksan politiikassa.
Sunnuntain vaalien jälkeen viidessä suurimmassa osavaltiossa yhdessä CDU:n kanssa hallituksessa istuva FDP pääsee pitkälti ratkaisemaan liittopäivien jo hyväksymien Angela Merkelin johtaman hallituksen esitysten kohtalon liittoneuvostossa. Uusliberalistista talouspolitiikkaa tyypillisimmin edustava FDP on jo haukkunut ”velkaelvytyksen” ja vaatinut muutoksia talouden elvytysohjelmaan. Se tulee piakkoin liittoneuvoston päätettäväksi.
Odotettavissa on hallituspuolueiden CDU:n ja SPD:n välien kiristyminen ennen syyskuun liittopäivävaaleja. Kristillisdemokraatit tähtäävät porvarilliseen hallitukseen yhdessä FDP:n kanssa, ja demarien edessä häämöttää oppositio.
Vuosi on täynnä vaaleja. Toukokuussa valitaan liittopresidentti. EU-vaalien yhteydessä on kunnallisvaalit kahdeksassa osavaltiossa. Elokuussa on kolmet osavaltiovaalit ja liittopäivävaalien yhteydessä vielä neljännet.