Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, osallistuitte luennoitsijana ja keskustelijana Perusta-lehden teologipäiville Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa.

Kotimaan verkkolehden (10. 1. 09) uutisen mukaan piispan kyselytunnilla käsiteltiin muun muassa parisuhteensa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa rekisteröineen papin oikeutta toimia pappisvirassa.

Kysymykseen kirkon virassa olevan, parisuhteensa virallistaneen papin oikeudesta pysyä virassa vastasitte, ettei ole olemassa pykälää virkasuhteen purkamiseksi tällaisessa tapauksessa. Edelleen sanoitte:

”Juridisia mahdollisuuksia kirkon virassa olevan parisuhteen solmimisen estämiseksi ei ole. Se on laillinen oikeus.”

Onko näkemyksenne ymmärrettävä niin, että olisitte valmis purkamaan ja estämään, jos löytyisi ”pykälä” ja olisi ”juridisia mahdollisuuksia”?

ILMOITUS

Tällaiseen tulkintaan viittaa se, mitä sanotte parisuhteensa virallistaneen mahdollisuuksista saada pappisvihkimys.

Uutisen mukaan katsotte, että samaa sukupuolta olevan kanssa elävän mahdollisuus saada pappisvihkimys on ”toinen kysymys”. Mielestänne on olennaista, ettei kenelläkään ole subjektiivista oikeutta pappeuteen. On pohdittava, ”mikä on kirkon paras”.

”Vaikka juridisesti voisi olla oikeus johonkin, kaikki ei ole kristillisen rakkauden nimessä luvallista”, sanotte.

Puheillanne on pappisvihkimystä hakeva teologian maisteri, ”jumalaapelkäävä ja kristillisestä elämästään tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen” – kirkkojärjestyksen sanoin. Hän on suorittanut kelpoisuusvaatimusten edellyttämän tutkinnon ja on fyysisesti ja psyykkisesti terve. Hän on joko saanut kutsun papinvirkaan tai toimii jossakin kirkkojärjestyksen vihkimisen ehdoksi asettamassa instituutiossa ja on osoittanut tuomiokapitulin määräämin näyttein kykenevänsä hoitamaan papinvirkaa. Siis kaikin puolin pätevä. Kyseinen teologian maisteri elää virallistetussa parisuhteessa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa.

Onko näkemyksenne ymmärrettävä niin, että siihen kaatuu pappisvihkimys Tampereen hiippakunnassa tai ainakin käy hyvin kyseenalaiseksi?

Sanoitte, että kirkko voisi säätää parisuhteen solmineiden mahdollisuuksista toimia kirkon virassa maan laista poiketen, jos kirkossa olisi asiasta yksimielinen opillinen käsitys. Siis jättää perustuslain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäsuojasäännökset huomiotta ja esimerkiksi erottaa papinvirkaan vihityn.

Toivotteko, että tällainen opillinen yksimielisyys löytyisi?

Jään odottamaan vastaustanne tässä lehdessä.