Keskustelut maailmalla osoittavat, ettei Suomesta paljon tiedetä, mutta jonkinlainen positiivinen mielleyhtymä maan nimeen yleensä liitetään. Itsenäisyys, kriisien hallinta ja kulttuuri avaavat pelin keskustelulle, jonka ytimeen liitetään muodossa tai toisessa sankaruus, kamppailu entisiä vallanpitäjiä vastaan sekä sodat, joiden ansiosta vain Helsinki, Lontoon ohella, säilyi toisessa maailmansodassa miehittämättömänä.

Vierailin joulun alla Uudessa Seelannissa, jonka kansalaiset, johdon ohella, löytävät paljon samankaltaisuutta pallon vastakkaisilla puolilla sijaitsevissa maissa. Valtiollisissa tunnusluvuissa on paljon samaa oman arvon kokemisessa ja rakkaudessa rauhaan. Uudella Seelannilla on rauhanturvatehtävissä enemmän joukkoja kuin useimmilla muilla mailla väkilukuun jyvitettynä.

Rauha on nykyisin usein esillä edustamani kansainvälisen Rotary-järjestön maailmanlaajuisissa kuvioissa ja ohjelmissa. Joskus tällaisten palvelu- ja kansalaisjärjestöjen kentillä kohtaa enemmän kiinnostusta rauhaan ja löytää vastakaikua yhteiselle hyvälle kuin mitä kyynisyyden kattamissa diplomatian kammareissa konsanaan.

Monikulttuurisuus, yhteistyö ja uskontojen rajat ylittävä toiminta luovat usein paremmat edellytykset dialogille, kuin mitä tiukat valtio- ja uskontofilosofiset rajat virallisesti sallivat. Äskeiset Ateenan, Malmön ja Vladivostokin katumellakat, Mumbain ja Bangkokin iskut sekä sodat Afganistanissa ja Irakissa ovat osa samaa tarinaa kertoen kohtuuttomuuksista vallan, oikeuden ja omaisuuden jaossa.

Suomen kaltainen maa ei nouse itseään suuremmaksi suurin sanoin ja mielikuvia tehtailemalla vaan pienin teoin, kohtaamalla ihmisiä maailmalla, ja osoittamalla omalla esimerkillä ja kokemuksella suvaitsevaisuutta ja kykyä ymmärtää maailmanlaajuisiksi nousseita ongelmia.

Tätä taustaa vasten, ja vanhan kaartin tarkkailijana, soisin EU-Suomen edelleen noudattavan pidättyvyyttä ulkosuhteissa katsoen mihin askeleensa asettaa, ettei joudu miinanpolkijaksi itselle vieraissa asioissa ja paikoissa. Suomen ei tarvitse Tanskan, Viron ja monen muun Nato-liittolaisen tavoin maksaa kunniavelkaa, joka kertaalleen on maksettu korkojen kera.

Aika on toki uusien ulkopoliittisten yrittäjien, riuskojen nuorten ministereiden, joille matka maailman ääriin, kansan pariin, saattaisi joskus olla parempi vaihtoehto kuin siirtyä hovista toiseen oikeaan oppiin vedoten. Väistyvä valtiomies lännessä puki oikeassa olemisen harhan iskulauseeksi: jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan!