Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksesta on valmistumassa näinä päivinä. Kiistanalainen Lex Nokiaksi nimitetty esitys on viestintäministeri Suvi Lindénin (kok.) ajama projekti, jonka historiasta löytyy matkapuhelinjätti Nokia. Se on halunnut työnantajalle mahdollisuuden paljastaa teletunnistetietojen avulla yrityssalaisuuksien vuotajia.

Perustuslain mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Vuonna 1999 tämä ulotettiin koskemaan myös sähköpostia.

Nyt päätettäväksi tuleva lakiesitys kuitenkin antaisi työnantajille valtuuksia, joita ei ole edes poliisilla. Työnantaja saisi urkkia työntekijän teletunnistetietoja, jos epäilee työntekijää liikesalaisuuksien vuotamisesta, kunhan tekee urkinnasta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle. Perustuslakivaliokunta tuli marraskuussa siihen tulokseen, että lakiesitys ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

Esimerkiksi Vasemmistoliiton osasto Vasemmistolinkki on arvostellut lakiesitystä.

– Laki mahdollistaisi yksityishenkilöiden viestinnän tarkkailun työpaikkojen lisäksi myös kouluissa, yliopistoissa, kirjastoissa, taloyhtiöissä ja jopa eduskunnassa itsessään. Lakiesitys ei aio avata urkittavaksi vain sähköpostia, vaan kaiken IP-pohjaisen tietoliikenteen, se huomauttaa ja arvioi, että sinänsä perusteltuun huoleen yritysvakoilusta laki ei anna lääkkeitä.

– Rikolliset ymmärtävät kyllä olla käyttämättä yrityksen sähköpostia tai suojaamattomia tietoyhteyksiä toimiinsa.

Myös Vasemmistoliiton kansanedustajat ovat asian eduskuntakäsittelyn aikana suhtautuneet kriittisesti Lex Nokiaan. Hallintovaliokunnassa Unto Valpas ja Veijo Puhjo esittivät lain hylkäämistä, samoin Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa yhdessä muiden oppositioedustajien kanssa.