Jarmo Lintunen

Historian toistamisen perusteena ajankohtaiset huolet

1960-luvun vasemmistohenkiset nuoret halusivat kyseenalaistaa kaiken ja uudistaa koko yhteiskuntaa. Niissä merkeissä he myös valtasivat Vanhan ylioppilastalon 40 vuotta sitten. Kyseenalaistamisen ja uudistamisen henki leijui Vanhalla jälleen viime maanantaina, kun rakennus vallattiin toistamiseen.

Suomenkin ylioppilasmaailmassa kuohui 40 vuotta sitten, kun yhteiskunnallisen murroksen radikalisoimat nuoret haastoivat vanhoja rakenteita ja arvoja. Ylioppilasteatteri kohahdutti Lapualaisoopperallaan, yhden asian liikkeet kukoistivat, kansainvälinen solidaarisuustoiminta oli vilkasta, sotilaspasseja poltettiin ja jopa teologit radikalisoituivat.

Opiskelijaradikalismin legendaarinen huipentuma oli Helsingin Vanhan ylioppilastalon valtaus 25.11.1968, päivää ennen kuin siellä oli määrä pitää Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) 100-vuotisjuhlat.

Valtaajat vaativat yliopistolle demokraattisia uudistuksia, joista osa onkin myöhemmin toteutunut, ja protestoivat pienen HYY-eliitin vallankäyttöä vastaan. Samalla valtaus oli osa laajaa vasemmistohenkistä liikehdintää koko yhteiskunnan uudistamiseksi.

40 vuoden takaisia tapahtumia muistettiin vuosipäivänä viime tiistaina Vanhalla HYY:n järjestämissä keskustelutilaisuuksissa ja työpajoissa. Vuosipäivään valmistautuminen sai kuitenkin yllättävän käänteen edellisenä iltana, kun joukko opiskelijoita valtasi rakennuksen.

Parisataa ihmistä koonneen valtauksen takana oli itsenäisesti organisoituneita opiskelijoita, jotka haluavat viritellä uudenlaista opiskelijatoimintaa. He julkaisivat manifestin, jonka konkreettiset vaatimukset liittyvät asuntotilanteen ja opiskelijoiden toimeentulon parantamiseen sekä meneillään olevan yliopistolain uudistuksen vastustamiseen.

ILMOITUS

Rauhallisesti sujuneessa tapahtumassa pidettiin palopuheita ja käsiteltiin työryhmissä valtauksen teemoja sekä mietittiin jatkotoimia. Lopuksi valtaajat juhlivat aamuun saakka HYY-yhtymän kutsumien järjestyksenvalvojien tarkkaillessa tapahtumia.

Tällä kertaa oikeistolaiset eivät heitelleet Vanhalle palopommeja, kuten 40 vuotta sitten, mutta jälkeenpäin osa porvarillisista opiskelijapoliitikoista on paheksunut valtausta sekä sen suvainnutta HYY:n johtoa muun muassa järjestyksenvalvonnan kustannuksiin vedoten.

Vanha muistuttaa
kapinahengestä

Uuden valtauksen järjestäjät olivat tavallisia sitoutumattomia opiskelijoita, mutta siihen osallistui monia vasemmiston ja vihreiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen aktiiveja. Vasemmistonuorista mukana olivat muiden muassa Riia Colliander ja Sampo Villanen. He luonnehtivat valtaajien manifestin teemoja erittäin tärkeiksi.

– Tässä ollaan perusasioiden kanssa tekemisissä: mikä on olemisen, elämisen ja sivistyksen hinta, Colliander pohti.

Villanen sanoi ihmetelleensä, miksei näihin asioihin ole jo aikaisemmin reagoitu voimallisesti.

– Valtaajien lehdessä eritellään ansiokkaasti eri Euroopan maiden ylioppilasliikehdintää, johon kuuluvat erilaiset lakot ja valtaukset. Suomessa tätä tapahtuu 40 vuoden välein ja silloinkin se kohdistuu omiin rakennuksiin. Olemme vielä aika kaukana normaalista sivistyneestä meiningistä, Villanen harmitteli.

Vanha on Villasen ja Collianderin mielestä hyvä valtauksen kohde, koska se tuo ihmisten mieliin, että 40 vuotta sitten Suomessakin oli merkittävää kansalais- ja opiskelijaliikehdintää.

– Se saa miettimään, mitä sillä silloin ajettiin takaa ja onko mikään pysyvästi muuttunut ainakaan parempaan päin, Colliander sanoi.

Villasen mukaan vuoden 1968 kapinahengestä ei ole Suomessa paljoa jäljellä.

– Keskustelutilaisuudet sen ajan tapahtumista vaikuttavat enemmän muistotilaisuuksilta kuin jatkuvalta liikkeeltä, joka olisi edelleen käynnissä.

”Markkinalogiikka
ulos yliopistolta”

Myös valtauksen aluksi puheen pitänyt opiskelija Jonna Köpilä sanoi, että opiskelijaliike on kuihtunut pahasti vuodesta 1968. Valtarakenteiden sisällä vaikuttaminen ei hänen mukaansa riitä.

– Tämä ja edellinen hallitus ovat ruvenneet uudistamaan yliopistoa siten, että opiskelijoiden asema heikkenee koko ajan. Opiskelijaliikkeen rippeet ovat jumittuneet johonkin vanhaan. Ne pyrkivät pitämään omat asemansa eivätkä pysty vaikuttamaan mihinkään. Opiskelijoiden läsnäoloa hallinnossa käytetään hyväksi, kun perustellaan opiskelijoiden heikkenevää asemaa.

Köpilä totesi myös, että asuminen, toimeentulo ja yliopiston tulevaisuus eivät ole pelkästään opiskelijoiden päänvaivoja.

– Haluamme lakata puhumasta opiskelijatoiminnasta ja opiskelijaliikkeestä, koska asiat, jotka ovat meidän ongelmiamme, ovat myös kaikkien muiden ongelmia.

Toisen ”palopuheen” pitänyt Solja Kovero täydensi, että opiskelijat eivät ole tänä päivänä hyvinvoivaa sivistyneistöä tai eliittiä vaan tietotyöläisiä.

– Meitä koskettavat samat tehostamisen, kilpailuttamisen ja epävarmistamisen mekanismit kuin muuta työvoimaa. Tällä hetkellä näitä mekanismeja ollaan tuomassa keskuuteemme yliopistouudistuksen muodossa.

Luonnosvaiheessa olevan uuden yliopistolain pelätään muun muassa lisäävän tiedon ja tutkimuksen kaupallisuutta sekä vahvistavan hierarkioita.

– Markkinalogiikka on saatava ulos yliopistolta, Kovero vaati.

Ei pelkkää
perinteen vaalimista

Seuraavana päivänä HYYn järjestämässä paneelikeskustelussa oli aiheena ”Vastarinta 1968 ja 2008”.

– Vanhan valtaus oli aikamoinen vakiintuneiden käytäntöjen rikkoja, 60-luvun erilaisten tapahtumien kliimaksi, joka mursi vanhan agraarisen ja luokkayhteiskunnan, määritteli ensimmäisen valtauksen keskeinen organisaattori, toimittaja Liisa Liimatainen.

40 vuoden takaisessa liikehdinnässä oli Liimataisen mukaan keskeistä kaiken kyseenalaistaminen ja problematisoiminen. Sitä asennetta hän ei ole jättänyt.

– Yritän jatkuvasti tarkastella asioita kriittisesti ja itsenäisesti ja epäillä auktoriteetteja.

60-luvun kaltaista vastarintaa Liimatainen näkisi mieluusti enemmän myös meidän aikanamme.

– Tämä on aivan liian kilttien ihmisten maa. Olisi totisesti jo aika uskaltaa.

Uuteen Vanhan valtaukseen osallistuneelta Otto Bruunilta kysyttiin, oliko se pelkkää perinneyhdistystoimintaa.

– Olennaista on se, että opiskelijoiden elämään liittyviä epäkohtia on hyvin paljon. Kokemus on yhteinen, ja haluamme tehdä jotain. Se on olennaisempaa kuin se, miten valtausta kuvaillaan. Oli aika voimaannuttavaa, että vetämässäni työryhmässä sadan hengen kesken jaettiin ajatus siitä, että massatentit eivät ole meidän tapamme opiskella, Bruun vastasi.

Semiootikko Vaula Norrena muistutti, että yhteiskunnallinen valta on siirtynyt entistä enemmän yrityksille.

– Odotan uudelta sukupolvelta, milloin he valtaavat ostoskeskukset tai edes niiden parkkipaikat.

Norrena heitti myös ehdotuksen, että nuorten älyköiden joukko valtaisi Big Brother -talon ja rupeaisi puhumaan siellä taloudesta ja politiikasta.