Jarmo Lintunen

Korhonen lupasi remonttia ja uutta alkua

Helsingissä viikonloppuna kokoontunut Vasemmistoliiton puoluevaltuusto pui kunnallisvaaleissa koettua vaalitappiota rakentavassa hengessä ja tulevaisuuteen suuntautuen. Esiin tuli monia kehitysideoita. Puheissa korostui erityisesti entistä aktiivisempi ihmisten arjessa ja paikallisissa kamppailuissa mukana oleminen myös vaalien välillä.

Viime perjantaina Kansan Uutisten Viikkolehdessä Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki toivoi puoluevaltuuston käyvän kunnon keskustelun vaalitappion syistä sekä siitä, miten puolue aikoo nyt suunnata eteenpäin ja uudistua.

Arhinmäki ei itse päässyt lauantaina ja sunnuntaina kokoontuneeseen puoluevaltuustoon, vaan lähetti sinne terveisiä Kataloniasta eurooppalaisten vasemmistopuolueiden kokouksesta. Arhinmäen peräänkuuluttama uudistuminen nousi kuitenkin vahvasti esiin
puoluevaltuuston puheenvuoroissa.

Puheenjohtaja Martti Korhonen totesi, että selitykset vaalitappion syistä on nyt koottava yhteen ja käynnistettävä konkreettinen toimenpideohjelma puolueen ja sen poliittisen viestin remontoimiseksi.

”Hyvää vaalityötä ei aloiteta vasta kahta viikkoa ennen vaaleja.”

– Tarvitaan uusi alku Vasemmistoliitolle. Töihin on ryhdyttävä heti, Korhonen sanoi.

Hän lupasi puolueen suunnittelevan kevääksi teemakampanjan ja esitteli kolmen kohdan toimenpideohjelman, ”modernin suomalaisen New Dealin”, taloustaantuman kielteisten vaikutusten torjumiseksi. Lisäksi hän hahmotteli ”uutta Forssan ohjelmaa”, jossa vasemmisto yhdessä esittäisi pitkän aikavälin tavoitteensa.

ILMOITUS

Kampanjoinnissa
petraamista

Useat puhujat kiittivät Korhosta tämän vaalien eteen tekemästä työstä ja pitivät tämän julkisia esiintymisiä onnistuneina.
Syyt vaalitappioon nähtiin muualla.

Puoluevaltuuston puheenjohtaja Katja Syvärinen ruoti paikallista vaalikampanjointia.

– Täysikään ehdokaslista ei auta pätkän vertaa, jos kolmannes ehdokkaista ei tee yhtään vaalityötä. Se, mitä tehdään, on monissa kunnissa amatöörimäistä eikä tue yhteistä kampanjailmettä. Hyvää vaalityötä ei aloiteta vasta kahta viikkoa ennen vaaleja, vaikka äänestyspäätökset syntyvätkin myöhään, Syvärinen ojensi.

Samaa mieltä oli puolueen toinen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen.

– Ei riitä, että keskitetään työ vaalienalusaikaan. Nyt on nostettava konkreettisia teemoja esiin ja pidettävä niitä esillä jatkuvasti, Pekonen sanoi.

Esimerkkeinä hän mainitsi maksuttoman perusterveydenhuollon sekä työn ja vapaa-
ajan suhteen kriittisen tarkastelun.

Puoluesihteeri Sirpa Puhakka muistutti rahallisten satsausten merkityksestä. Puoluetoimiston kyselyssä 30 prosenttia Vasemmistoliiton ehdokkaista kertoi olleensa liikkeellä nollabudjetilla ja toiset 30 prosenttia käyttäneensä enintään satasen. 80 prosentilla ehdokkaista budjetti jäi alle 300 euron.

– Valitettavasti vaaleissa, erityisesti kaupungeissa on menossa kampanjoinnin kilpavarustelu. Tällä kertaa kokoomus ja Vihreät tapetoivat kaupungit ulkomainonnalla Rovaniemeltä Helsinkiin. Mainonnan merkitys näkyi näissä vaaleissa, Puhakka sanoi.

Hän korosti kuitenkin politiikan sisällön ensisijaisuutta.

– Mikään rahasäkki ei riitä paikkaamaan puuttuvaa politiikkaa.

Jalkatyö
tuotti tulosta

Vaikka valtakunnallinen vaalitulos eli 0,8 prosenttiyksikön tappio oli Vasemmistoliitolle synkkä, valopilkkujakin oli.

Kuopion valtuustoon ensikertalaisena valittu 25-vuotias Heidi Komulainen kertoi menestyksensä salaisuuksiksi muun muassa aktiivisen jalkatyön kaupungilla ja vahvan tukijoukon.

– Sain hankittua Muhokseltakin toverini ehdolle, ja hänkin tuli valituksi, Komulainen muistutti verkostojen hyödyntämisen tärkeydestä.

Tarmo Raatikainen toi terveisiä Kuusamosta, jossa Vasemmistoliitto voitti jo toiset vaalit peräkkäin. Sielläkin menestys on perustunut arjessa toimimiseen ja näkymiseen.

– ”Olen ehdokas” -rintanappeja pidettiin uimahallissa uimahousuissakin, Raatikainen mainitsi.

Vantaalla
otetaan opiksi

Hannu Alakontiola Kemistä sanoi, että puolueessa on ideologia hukassa.

– Emme enää löydä utopioita, joihin voisimme kohdentaa oman toimintamme.

Kemissä Vasemmistoliitolla meni kuitenkin hyvin. Puolue sai 34,6 prosenttia äänistä ja vahvisti asemiaan valtuuston suurimpana ryhmänä. Tulosta tuottivat Alakontiolan mukaan aktiivisuus konkreettisissa paikallisissa asioissa sekä uusien nuorten ehdokkaiden näkyvä yhteinen kampanjointi.

Jan-Mikael Hakomäki todisti samaa Torniosta, jossa Vasemmistoliitto myös eteni. Hakomäen mukaan ensisijaista ei ole ideologian rakentaminen vaan ihmisten arkisten huolien kuunteleminen.

– Pitää kulkea vähäosaisten ihmisten parissa ja kysyä heidän materiaalisista kamppailuistaan. Nämä kamppailut muokkaavat meidän ideologiaamme ja suurempaa visiota, Hakomäki linjasi.

Kati Tyystjärvi kertoi Vantaan kunnallisjärjestön aloittaneen uudistukset heti vaalien jälkeen. Vasemmistoliitto hävisi Vantaalla yhden paikan, vaikka ehdokasmäärä oli kaksinkertaistunut edellisvaaleista. Nyt koko kunnallisjärjestön johto on uudistettu ja nimikin vaihdettu. Tarkoitus on levittäytyä entistä aktiivisemmin ihmisten pariin.

– Ajattelin tehdä arhinmäet ja lähteä pitämään varjovaltuustoa bensa-asemille, kapakoihin, terveyskeskusten auloihin… Otetaan mukaan toimintaan kaikki vaalityötä tehneet 90 aktiivista ihmistä. Myös valtuustoryhmälle ja lautakuntaryhmille perustetaan tukijoukkoja, Tyystjärvi kertoi.

Kansankieltä
ja avoimuutta

Anssi Repo Ylöjärveltä kehotti vasemmistoliittolaisia puhumaan asioista enemmän tavallisten ihmisten kielellä.

– Vasemmistoliiton viesti on monin paikoin oikein hyvä ja mainio, mutta paha kurki vieköön emme osaa esittää sitä niin selvästi ja ymmärrettävästi, että joku kiinnostuisi siitä ja katsoisi sen koskevan juuri häntä.

Myös jäsendemokratiaa ja avoimuutta haluttiin lisää.

– Puolueen johto voitaisiin valita jäsenäänestyksellä ja avata työryhmät kaikille, esitti Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Saramo.

Harri Moisio Vaasasta kehotti haastamaan vihreät ja Perussuomalaiset rohkeasti omalla aatteellisella näkemyksellä.

– Meidän ei tarvitse aina olla oikeassa. Voimme nostaa uusia asioita rohkeasti framille ja tunnustaa, jos joissakin asioissa satumme joskus olemaan väärässä.

Useat puhujat pitivät tärkeänä, että lautakuntiin, johtokuntiin ja muihin kuntien luottamustehtäviin nostetaan nyt Vasemmistoliiton edustajiksi myös tuoreita kasvoja – niitäkin, jotka eivät vielä näissä vaaleissa päässeet valtuustoon saakka.

– Puoluevaltuuston vahva tahto on nuorten ja naisten näkyminen kunnissa, Sirpa Puhakka summasi.