Jarmo Lintunen

Erikoistutkija Pekka Sauramo:

– Julkisen vallan väliintulolla voidaan merkittävästi vaikuttaa talouskehitykseen. Nyt pitäisi nimenomaan pyrkiä vaikuttamaan kotimaiseen kysyntään, Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo sanoo.

Sauramo sanoo hieman sarkastisesti, että vaikka kansainvälisen talouden kehitys pitkälti määrää lähitulevaisuudessa Suomenkin taloutta, jotakin voidaan tehdä myös kotimaassa – esimerkiksi talouspoliittisia virheitä.

– Suomalaisilla päättäjillä olisi nyt erittäin hyvä tilaisuus näyttää, että he ovat oppineet aiemmista talouspoliittisista virheistä. Vaikka talouden laskusta ei tulisikaan niin syvä kuin 1990-luvun laman aikana, tuo aika kannattaa pitää mielessä talouspoliittisia linjaratkaisuja pohdittaessa.

– Nyt hallituksen linja on vääränlainen, kun se on viennin tukemista.

Hallitus on pyrkinyt kehittämään vientitukijärjestelmää. Vientiluottojärjestelmällä tuetaan Suomen vientitavaroiden markkinoita ulkomailla. Luottotuki muodostuu pääasiassa vientitakuista.

ILMOITUS

– Jos on kysymys siitä, että pitäisi vaikuttaa oleellisesti Suomen bruttokansantuotteeseen, niin silloin on turha kuvitella, että viennin edistämisellä saadaan juuri mitään aikaan.

Työllisyystilanne
pahenee koko ajan

Sauramo arvioi, että valtiovarainministeriön talous- ja työllisyyskehitysarviot ovat vieläkin liian optimistisia. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ennusteet ovat rankempia.

Työllisyysnäkymät pahenevat päivä päivältä. Palkansaajien tutkimuslaitos ennusti elokuussa ensi vuoden luvuiksi 177 000 työtöntä. Muun muassa rakennusalan huima pudotus vie ennustetta ylöspäin.

VTT:n kiinteistö- ja rakentamisyksikön asiakasjohtaja Pekka Pajakkala toteaa, että pelkästään uudisrakentamisesta katoaa parin vuoden aikana jo 25 000–30 000 työpaikkaa. Se vie Suomen talouden taantumaan.

Pajakkalan mukaan uusien talonrakennushankkeiden käynnistäminen on vähentynyt kesän loppuun mennessä 20 prosenttia edellisvuodesta. Se merkitsee rakentamisen määrän voimakasta supistumista ensi vuonna. Loppuvuoden aikana uusien kohteiden käynnistyminen hiipuu vähintään samaa vauhtia. Korjausrakentamiseen syntyy kuitenkin uusia työpaikkoja 5 000–10 000.

Sauramo sanoo, että yksi 1990-luvun lama-ajan perusvirheistä tehtiin, kun työttömyys päästettiin nousemaan 20 prosentin tuntumaan.

– Se johti suuren pitkäaikaistyöttömien ryhmän syntymiseen, mikä on ulottanut laman perinnön aina näihin päiviin asti. Yksi syy pysyvän joukkotyöttömyyden syntymiseen oli liian kireä finanssipolitiikka.

Rakentamiseen
olisi satsattava

Pienet, vientiin suuntautuvat ja rahoitusmarkkinoidensa välityksellä vahvasti globaalitalouteen integroituneet maat ovat Sauramon mukaan erityisen suuressa vaarassa joutua vaikeaan laskukauteen.

– Rahoituksen saatavuudesta tulee ongelma, vaikka pankkien, muiden yritysten ja kotitalouksienkin taseet olisivat olleet kunnossa. Mitä pahemmaksi globaalitalouden kriisi muodostuu, sitä synkempiä ovat Suomenkin lähitulevaisuuden näkymät.

Sauramon mukaan tilanne on nyt Suomessakin pahaenteinen. Toisin kuin Suomessa, maailmalla Keynes tekee paluuta paitsi talouspoliittisessa keskustelussa myös päätöksenteossa. Keynesiläisyys tarkoittaa talouden yhteiskunnallista ohjailua.

– Tuoreiden talouslukujen huomioon ottaminen on kuitenkin vielä mahdollista. Jos ne otetaan huomioon, talouspolitiikan perusvirityksen pitäisi olla selvästi suunniteltua elvyttävämpi.

– Ei voida olettaa, että tiedettäisiin, miten markkinat kehittyvät ulkomailla, että vientituilla ja muilla sen kaltaisilla toimilla voitaisiin vaikuttaa merkittävästi Suomen talouden avustamiseen.

Hallitus ei ikään kuin löydä laman lääkkeitä eikä ymmärrä satsata kotimaiseen tuotantoon.

– Hallitus on satsannut hämmästyttävän vähän esimerkiksi juuri rakentamiseen.

– Nyt pitäisi ehdottomasti satsata kotimaahan. Rakentamiseen sijoittaminen on oleellista. Sekä asuntorakentamiseen että infrastruktuurin rakentamiseen.