Lehtikuva/ ELENA PALM

Järjestäytymisaste on pudonnut kuin kivi

Työntekijöiden ammatillinen järjestäytymisaste Venäjällä on pudonnut rajusti, sillä enää vajaa neljännes työntekijöistä kuuluu ammattiliittoihin. Vain neljä prosenttia venäläisistä kääntyisi ay-liikkeen puoleen joutuessaan ongelmiin työpaikalla.

Jo kohta pari vuosikymmentä vapaan markkinatalouden autuutta kokeneet venäläiset ovat menettämässä luottamustaan ammatilliseen järjestäytymiseen ja ammattiyhdistysliikkeeseen.

Vain runsas kolmannes eli noin 35 prosenttia venäläistyöntekijöistä uskoo, että ammattiliitoilla on edes jonkinlaista vaikutusta työntekijöiden asemaan työpaikoilla. Vain kuusi prosenttia katsoo, että vaikutus on vähäistä suurempi.

Samalla miltei puolet venäläisistä ei missään tapauksessa kääntyisi ammattiliittojen puoleen, mikäli kohtaisi ongelmia työnantajan kanssa. Myöskään ay-liikkeen perinteisiin vaikutuskeinoihin kuten lakkoihin, työnseisauksiin tai joukkokokouksiin ei usko kuin pieni hyppysellinen eli kuusi prosenttia venäläistyöntekijöistä.

Tiedot selviävät tutkimuksesta, jonka on koonnut Venäjän yhteiskunnallista mielipideilmastoa luotaava tutkimuskeskus Vtsiom.

Samanaikaisesti luottamuksen kanssa on rapautunut venäläisten tahto ammatilliseen järjestäytymiseen. Kun vielä vuonna 2005 venäläistyöntekijöistä 34 prosenttia sanoi olevansa ammattiliiton jäsen, tänä vuonna luku on pudonnut 24 prosenttiin.

ILMOITUS

Määrä on tullut alas kuin kivi, sillä vielä viime vuonna erilaisten ammattiliittojen jäseniä oli 30 prosenttia maan työntekijöistä.

Erityisen heikkoa järjestäytyminen on palvelualoilla ja nuorten keskuudessa siinä missä perinteisessä teollisuudessa yhä toimii vahvoja liittoja.

Tämän ohella päätään ovat kuitenkin nostaneet erilaiset villit ammattiliitot, mistä osoituksena on ollut muun muassa Fordin Pietarin tehtailla nähty laaja lakkoliike.

Raskas teollisuus
järjestäytynyt

Pääosin jäsenkato on koetellut Venäjän suurinta ammatillista keskusjärjestöä, vuonna 1990 perustettua Itsenäisten ammattiliittojen federaatiota.

Siihen kuuluu yhteensä 41 valtakunnallista ammattiliittoa, jotka yhdistävät pääosin eri alojen raskaan teollisuuden työntekijöitä. Silti mukana ovat esimerkiksi asianajajien sekä turvallisuustyöntekijöiden ja yksityisetsivien etujärjestöt ja erilaisia sotilasammattiliittoja.

Oman ilmoituksensa mukaan keskusliitolla on jäsenjärjestöjensä kautta kaikkiaan 28 miljoonaa jäsentä.

Itsenäisten ammattiliittojen federaatiota voidaan pitää entisen Neuvostoliiton ammatillisen keskusjärjestön tehtävänjatkajana. Sen johdossa on ollut jo vuodesta 1993 Mihail Shmakov, joka nousi Neuvostoliiton ay-liikkeen johtopaikoille perestroikan vuosina 1980-luvun lopulla.

Sanatorioissamme
meillä on voimaa

Neuvostoliitossa ay-liike ei ollut lännen tapaan jäsentensä neuvottelu- ja edunvalvontajärjestö vaan eräänlainen valtiovallan jatke, joka huolehti työntekijöiden sosiaaliturvasta sekä erilaisten loma- ja muiden etuuksien jakamisesta.

Neuvostoliiton perintönä Venäjän ay-liikkeellä onkin muhkea omaisuus, joka koostuu pitkälti jäsenten virkistyskäyttöön tarkoitetuista lomakiinteistöistä. Siihen kuuluu muun muassa satoja sanatorioita, hotelleja, stadioneja ja esimerkiksi 500 pioneerileiriä.

Venäläisten lehtitietojen mukaan omaisuuden yhteisarvo kipuaa jopa seitsemään miljardiin dollariin eli noin 5,7 miljardiin euroon.

Edunvalvontarooli oli sitä vastoin neuvostovuosien ay-liikkeelle vieraampi, sillä sosialistisessa yhteiskunnassa ”ei voinut olla” ristiriitaa työn ja pääoman välillä.

Näin on luonnollista, että ay-liikkeen perinteisiin Venäjällä on kuulunut uskollisuus vallanpitäjiä kohtaan. Itsenäisten ammattiliittojen federaatio onkin läheisessä suhteessa pääministeri Vladimir Putinin johtamaan valtapuolueeseen Yhtenäiseen Venäjään.

Venäläislehti Nezavisimaja Gazetan haastatteleman nimettömän Kremlin lähteen mukaan Venäjän vallanpitäjät ovat kuitenkin tyytymättömiä ay-liikkeen nykytilaan ja tahtovat sen modernisointia.