Jarkko Mänttäri

– Se oli kompromissi. Me halusimme, että Pohjoismaat olisi julistettu GMO-vapaaksi alueeksi, sanoo ruotsalainen kansanedustaja Elina Linna Pohjoismaiden neuvoston Vasemmistososialistisesta vihreästä ryhmästä.

Eilen Helsingissä koolla ollut Pohjoismaiden neuvosto toivoo, että Pohjoismaiden hallitukset tukisivat geenimanipulaatiosta vapaiden vyöhykkeiden muodostamista vapaaehtoisilla sopimuksilla.

Samalla toivotaan työtä sen eteen, että EU hyväksyisi GMO-vapaiden vyöhykkeiden perustamisen.

Neuvosto haluaa myös parempaa tietoa kuluttajille siitä, milloin tuotteiden valmistuksessa on käytetty geenimuunneltuja aineksia.

Suositukset hyväksyttiin äänin 44 - 16.

Oikeistoryhmässä kavahdettiin ajatusta, että joissakin EU:n osissa pyrittäisiin saamaan osittaistakaan GMO-tuotteiden kieltoa, jolloin viljelijät saattaisivat tahtomattaan joutua kohtuuttomaan kilpailutilanteeseen.

– Olisi ollut parempi, jos olisi päätetty julistautua GMO-vapaaksi alueeksi, koska politiikka on tahtoa, mutta EU-lainsäädännön vuoksi päädyttiin kompromissiin, Linna pohtii.

ILMOITUS

GMO-vapaita alueita on Euroopassa Linnan tietojen mukaan jo yli 4 000.

Sitä, miten Pohjoismaiden neuvoston suositukset otetaan vastaan Ruotsissa, Linna ei lähde arvailemaan.

– Porvarihallitus on sitä mieltä, että yksilön on itse päätettävä, mitä suuhunsa laittaa. Kuluttajajärjestöt ovat hyvin samaa mieltä meidän kanssamme, että Ruotsista pitää tulla GMO-vapaaksi alueeksi.

– Me seuraamme tätä neuvoston kansallis- ja kuluttajavaliokunnassa, Linna sanoo ja toivoo, että neuvoston edustajat ottavat asian esiin omissa parlamenteissaan ja painostavat omia ministereitään.

Tuottajille
tietoa

Suomessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) on puoltanut parempia merkintöjä geenimuuntelun käytöstä.

Neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokuntaa johtava kansanedustaja Ville Niinistö (vihr.) arveli, että neuvoston kannanotto lisää myös Suomessa paineita merkintöjen saamiseksi pakolliseksi.

–Euroopan unionissa on säännöksiä siitä, milloin GMO-tuotteet on merkittävä. Elintarvikkeilta ei kuitenkaan vaadita merkintää siitä, jos tuotantoketjussa on käytetty geenimuunneltua rehua. Tämä on kuluttajan kannalta merkintöjen suurin ongelma, Niinistö sanoo.

Neuvoston tarkoituksena Niinistön mukaan on saada maataloustuottajille tietoa siitä, että jos he haluavat saada GMO-vapaan alueen, se kannattaa toteuttaa nyt.

– Mutta maatalousministeriön pitäisi olla aktiivinen tässä asiassa ja selvittää maatalousjärjestöjen ja maakuntien kanssa, mitkä alueet haluaisivat olla GMO-vapaita. Sitten tulisi myös miettiä, millä tavoin näitä hankkeita voisi tukea.

Niinistön mielestä Pohjoismaiden hallitusten pitää muutenkin toimia kiireesti, jos geenimuuntelun käyttöä halutaan minimoida Pohjolassa.

Rinnakkaiselo
huono

Suomen eduskunta on saamassa talvella käsiteltäväkseen lakiesityksen geenimuunneltujen kasvien rinnakkaiselolaista.

Rinnakkaiselolakiesityksessä olisi Niinistön mielestä tärkeintä miettiä uudestaan varoaluekysymyksiä.

– Jos GMO-tuotantoa maataloudessa sallitaan, pitää olla varma, ettei se leviä muihin maataloustuotteisiin lähialueilla. Sitä ajatellen lakiesityksen varoalueet ovat hyvin pieniä.

– Ylipäätään rinnakkaiselo on vaikea säätää varmasti lailla niin, että erityisesti luomutuotanto on takuuvarmasti suojattu GMO-vaikutuksilta. Siksi GMO-vapaat vyöhykkeet olisi parempi vaihtoehto.