Viimeinen ryhmä Irakissa taistelleita puolalaisia sotilaita poistui viime viikonvaihteessa maasta odottamaan lähtöä kotiin Kuwaitissa sijaitsevassa tukikohdassa. Irakiin jäi 20 puolalaista upseeria kouluttamaan irakilaisia turvallisuusjoukkoja.

Puolalaisten yleisen käsityksen mukaan Irakissa ei voitettu mitään. Sotilasjohto tietysti selittelee, että Irakin sodan ansiosta Puolan armeija uudistui ja että sotilaat saivat lisää koulutusta. Armeijan uudistaminen ei voi kuitenkaan olla peruste osallistumiselle sotaan, jossa kuoli 1,2 miljoonaa irakilaista siviiliä ja ihmisten olot muuttuivat surkeammiksi kuin diktaattori Saddam Husseinin hallitessa maata.

Ei asekauppoja eikä
omaa öljylähdettä

Osallistuminen Irakin sotaan oli Puolan suurin sotilasoperaatio toisen maailmansodan jälkeen. Se alkoi puolalaisten osalta vuonna 2003 kohta kun amerikkalaiset hyökkäsivät Irakiin. Vuoden 2003 toukokuussa Irakissa oli 2 500 puolalaista sotilasta. Kaikkiaan Irakissa palveli vuosien 2003–2008 aikana 15 000 puolalaista sotilasta, joista 22 kaatui.

Kun puolalaiset sotilaat viisi vuotta sitten lähtivät Irakiin, demokraattisen vasemmistoliiton johtavat poliitikot, presidentti Aleksander Kwasniewski ja pääministeri Leszek Miller julistivat, että sodan ansiosta puolalaiset öljyalan yritykset pääsevät hyötymään Irakin öljykentistä ja että Puolan aseteollisuus saa hyviä tarjouksia.

ILMOITUS

Tämä oli kuitenkin toiveajattelua. Asealan yritykset pelkäsivät tehdä kauppoja sodan oloissa ja puolalaiset öljy-yhtiöt joutuivat väistymään kansainvälisten öljy-yhtiöiden tieltä. Jopa venäläinen öljy-yhtiö Lukoil menestyi puolalaisyrityksiä paremmin, vaikka Venäjä vastusti hyökkäystä Irakiin.

Kun kaupat jäivät vähiin, Puolan maksettavaksi Irakin tuhoamisesta jäi varsin suuri lasku, 1 065 miljardia zlotya eli noin 300 miljoonaa euroa.

Enemmistö
vastusti sotaa

Puolan poliittiset johtajat demokraattisesta vasemmistoliitosta Kaczynskin veljesten johtamaan Laki ja oikeus -puolueeseen kannattivat Irakin sotaa. Sen hyväksyivät myös lähes kaikki tiedotusvälineet. Tästä huolimatta puolalaisten enemmistö vastusti sotaa. Mielenosoituksia Irakin sotaa vastaan oli Puolassa jatkuvasti.

Mielipidetutkimuslaitos OPOB:n tutkimusten mukaan Puolan osallistumista sotaan vastusti vuonna 2003 62 prosenttia kansalaisista, tammikuussa 2007 jo 77 prosenttia. Joulukuussa 2007 85 prosenttia kansalaista kannatti suunnitelmaa kotiuttaa joukot Irakista.

Puolalaiset joukot eivät menneet Irakiin tekemään rauhaa tai väijymään erämaassa terroristeja. Silloinen pääministeri Miller perusteli hyökkäystä läheisillä siteillä Yhdysvaltoihin ja sillä, että hyökkäyksellä Puola halusi hajottaa saksalais-ranskalaisen hegemonian vanhalla mantereella.

Perustelu läheisistä siteillä Yhdysvaltoihin merkitsi sitä, että Miller ja hänen kanssaan muu Puolan johto hyväksyivät amerikkalaisten tavoitteet sodalle ja antoivat Yhdysvaltojen johdatella Puolan politiikkaa. Kwasniewski on tunnustanut, että virheellinen tieto siitä, että Saddam Husseinilla saattoi olla käytössään kemiallisia ja biologisia joukkotuhoaseita, sai hänet hyväksymään Irakin sodan jatkamisen.

Yksi sodan tavoite oli myös terrorismin kukistaminen, mikä ei onnistunut. Onneksi Puolan osallistuminen Irakin sotaan ei johtanut terroristien kostoiskuihin kuten esimerkiksi Britanniassa tapahtui.