Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimien komentajat lämmittelivät maiden kylmenneitä suhteita tiistaina Suomessa. Ilmassa oli vanhaa kunnon Helsingin henkeä.

Venäläis-amerikkalainen tapaaminen oli niin salainen, ettei siitä kerrottu etukäteen esimerkiksi ulkoministeri Alexander Stubbille. Pelättiin kai, että Stubb stubbailee itsensä kameroiden eteen tai julkistaa salassa pidettävän tapahtuman etukäteen Helsingin Sanomissa.

Venäjä on sitkeästi markkinoinut Euroopalle omaa monenkeskistä turvallisuusjärjestelmäänsä. Nato-keskeinen järjestelmä ei toimi, vaan tarvitaan laajempaa yhteistyötä. Sellaista, jossa Venäjäkin on mukana, kuuluu viesti.

Yksi kiinnostava tapa tämän mallin markkinoinnissa ovat Venäjältä tulevat arkistopaljastukset toisen maailmansodan aaton tapahtumista. Venäjä on syyskuun lopulta lähtien tuonut julkisuuteen aiemmin salassa pidettyjä asiakirjoja, jotka osoittavat Stalinin olleen valmis pysäyttämään Hitlerin järein keinoin ennen sodan syttymistä. Länsivallat Britannia ja Ranska eivät olleet tästä kiinnostuneita.

Venäjän arkistolöytöjen viesti lienee, ettei Euroopan turvallisuuteen liittyviä asioita pystytä edelleenkään ratkaisemaan ilman sen panosta.

ILMOITUS

Ovat motiivit mitkä tahansa, niin uusin arkistopaljastus avaa huikean näköalan: koko toinen maailmansota – siis myös talvi- ja jatkosota – olisi ollut vältettävissä. Stalin näet ehdotti Britannialle ja Ranskalle elokuussa 1939 valtavan sotilasvoiman keskittämistä Puolan ja Saksan rajalle estämään Hitlerin hyökkäys. Neuvostoliiton panostus tällaiseen liittoon olisi ollut yli miljoona miestä.

Puola ei kuitenkaan halunnut neuvostojoukkoja maahansa eivätkä Ranska ja Britanniakaan olleet valmiita liittoon.

Viikkoa myöhemmin Neuvostoliitto ja Saksa solmivat Molotov-Ribbentrop -sopimuksen ja loppu on historiaa.

Uudesta Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun SRV:n arkistopaljastuksesta kertoi viime viikonloppuna brittilehti Daily Telegraph.

Kansan Uutisten Viikkolehti kertoi 3. lokakuuta aiemmasta saman arkiston löydöstä, jossa kerrottiin, miten rajusti Britannia ja Ranska painostivat Tšekkoslovakiaa luovuttamaan sudeettialueensa Hitlerin Saksalle vuonna 1938. Britannia ja Ranska yrittivät lepyttää laajentumishaluisen Hitlerin, mutta venäläisen tulkinnan mukaan ne vain romuttivat rintaman, joka olisi voinut syntyä Saksaa vastaan.

Uusien dokumenttien mukaan Neuvostoliitto yritti koota yhteistä rintamaa vielä aivan viime hetkillä Moskovassa 15. elokuuta 1939.

Stalinia neuvottelussa edustaneet marsalkka Klementi Voroshilov ja kenraali Boris Shaposhnikov tarjosivat brittien ja ranskalaisten korkea-arvoisille sotilasdelegaatioille ratkaisua, jossa Neuvostoliitto olisi keskittänyt Puolaan Saksan vastaiselle rajalle 120 jalkaväkidivisioonaa, 16 ratsuväkidivisioonaa, 5 000 tykkiä, 9 500 tankkia ja 5 500 hävittäjää ja pommikonetta. Yhteensä yli miljoona miestä.

Neuvostoliittolaisten ehdotuksen mukaan ranskalaisten ja brittien panoksen jälkeen Hitlerin hyökkäystä olisi ollut estämässä vähintään 300 divisioonaa sotilaita.

Britannian valtuuskuntaa johtanut amiraali Sir Reginald Drax kuitenkin pahoitteli, että hänen valtuuskunnallaan on valtuudet vain keskustella, mutta ei tehdä sopimuksia.

Asia jäi siihen. Ensimmäinen syyskuuta Saksa hyökkäsi Puolaan.

Olisiko historia kulkenut toiseen suuntaan, jos länsivallat olisivat tarttuneet Stalinin tarjoukseen (joka brittilehden näkemien dokumenttien mukaan todella tehtiin)? Kaksi Stalinin elämäkertaa kirjoittanut Simon Sebag Montefiore arvioi Telegraphissa Britannian ja Ranskan todella lyöneen laimin tilaisuuden pysäyttää Hitler.

Sotahistorioitsija Donald Cameron Watt taas ei uskonut koko esitystä tehdyn, ainakaan vakavissaan. Hänen mukaansa neuvotteluun osallistuneiden britti- ja ranskalaissotilaiden päiväkirjoissa ei mainita koko ehdotusta.

Neuvostoliiton ehdottama liitto natsi-Saksaa vastaan syntyi kaksi vuotta myöhemmin kesällä 1941, mutta silloin suurin osa Eurooppaa oli jo miehitetty ja miljoonia ihmisiä tapettu. Jos uudet arkistotiedot pitävät paikkansa, koko katastrofi pääsi syntymään pelkkää tyhmyyttä tai sitten kyseessä oli kylmä laskelmointi: Neuvostoliitto ja natsi-Saksa saavat mielihyvin tuhota toisensa suursodassa.

Tarkkaan ottaen venäläistieto ei ole kovinkaan uusi. Kansan Uutisten päätoimittaja Jorma Simpura kirjoitti kolmiliiton ympärillä käydystä pelistä jo marraskuussa 1959. Silloisenkin tulkinnan mukaan Ranska ja Britannia tavoittelivat Saksan ja Neuvostoliiton välistä sotaa.