Jarmo Lintunen

Lyhyet apurahat ollaan jättämässä sosiaaliturvan ulkopuolelle

Taiteen- ja tieteentekijät jäävät ilman sosiaaliturvaa lyhyistä apurahoista. Se merkitsee, että esimerkiksi eläke ei kartu.

Apurahoilla työskentelevien taiteen- ja tieteentekijöiden sosiaaliturva on saamassa lain voiman. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen lakiesitys jättää kuitenkin sosiaaliturvan ulkopuolelle alle neljän kuukauden apurahat.

Taiteilijat ja tieteentekijät jäävät edelleen lakisääteisen ansiosidonnaisen eläketurvan, työtapaturmavakuutuksen ja kuntoutusetuuksien ulkopuolelle lyhyiden apurahojen kohdalla.

– Eli käytännössä kaikkein köyhimmät tieteen ja taiteen tekijät, arvioi kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.).

Vasemmistoliitto jättää eriävän mielipiteen lausuntoon, jonka eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antaa hallituksen lakiesityksestä loppuviikosta.

– Lakiesitys on erittäin tärkeä, mutta siihen on pakko jättää vastalause, koska se on valmisteltu huonosti ja jättää oleellisen osan apurahalla työskentelystä sosiaaliturvan ulkopuolelle, Kyllönen sanoo.

ILMOITUS

Taiteen- ja tieteentekijöiden sosiaaliturvan parantaminen on hallitusohjelmassa. Nyt alle neljän kuukauden apurahojen rajaamista ulkopuolelle perustellaan sillä, että niiden sisällyttäminen MYEL-järjestelmään veisi aikaa ja tulisi kalliiksi.

Myös lyhyiden apurahojen saajien määrää pidetään merkityksettömänä.

Vasemmistoliiton valiokuntaryhmä ei kuitenkaan tätä niele.

– Kun laki nyt saatetaan voimaan, sitä tuskin korjataan aikanakaan enää tällä hallituskaudella, Kyllönen sanoo. Hän toteaa, että lakiesitys on linjassa hallituksen linjan kanssa.

– Köyhien asian hoitaminen on sille liian kallista.

Koskee tanssijoita
ja sirkusväkeä

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMen toiminnanjohtaja Raimo Söder ei pidä pienenä ryhmää, jotka ovat jäämässä sosiaaliturvan ulkopuolelle.

– Lakiin tulossa epäkohta, joka pitäisi korjata.

Söderin mukaan alle neljän kuukauden apurahat koskevat hänen liittonsa kohdalla erityisesti tanssitaiteilijoita, mutta myös puheteatteri- ja sirkusväkeä.

– Erityisesti tanssissa ovat tyypillisiä tuotannot, joita rahoitetaan projektityyppisellä apurahoituksella. Projektit ovat usein ihan työn luonteesta johtuen alle neljän kuukauden mittaisia. Tanssiteatteriproduktio kestää usein kaksi tai kolme kuukautta, hän sanoo.

– Lisäksi paljolti samat ihmiset kulkevat näistä produktioista toiseen.

TeMe onkin yksi niistä tahoista, jotka vaativat sosiaaliturvaan tulossa olevan aukon paikkaamista lakiesityksen eduskuntakäsittelyssä.

– Muilta osin tämä lakiesitys on onnistunut, Söder sanoo ja toteaa, että sen eteen on työskennelty ainakin 15 vuotta.

– Se tuo sosiaaliturvan enimpiin apurahoihin. Lisäksi se selkiyttää apurahan ja työttömyysturvan suhdetta.

Tuhansia kärsijöitä

Söder ei lähde arvioimaan, kuinka suurta ihmisjoukkoa aukko koskee, mutta sanoo, että jo hänen järjestössään näitä ihmisiä on satoja.

– On ne, joiden koko ura on lyhyitä projekteja ja ne, jotka tekevät niitä joskus. Meillä ei ole tietoa määristä, koska se tieto lienee pikemminkin apurahoja myöntävillä tahoilla.

Näitä ovat säätiöt ja rahastot.

– Ne ovat joka huomattavampia apurahojen myöntäjiä kuin valtion taidetoimikunnat.

Yhden arvion mukaan apurahoja on 15 000–16 000 ja niistä 1 300 vähintään vuoden pituisia. Alle neljän kuukauden apurahojen määräksi on mainittu 3 000.

– Asiantuntijat puhuvat isosta joukosta, joka on jäämässä sosiaaliturvan ulkopuolelle, Kyllönen sanoo.

– Ihminen voi olla tilanteessa, jossa hänen vuosityönsä koostuu useasta ketjuuntuneesta apurahasta. Ne voivat kaikki olla alle neljän kuukauden pituisia, jolloin hän jää koko vuoden osalta sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Äidin jääkaapilla

Söder harmittelee sitä, että näillä ihmisillä, jotka jo nyt joutuvat elämään hyvin pienillä tuloilla, sama jatkuu eläkepäivinäkin:

– Tässä lyödään sitä eniten kärsivää osaa taiteilijoista.

Miksi nämä ihmiset työskentelevät niin pienillä tuloilla?

– Kyse on siitä, työskenteleekö ylipäätään tällä alalla vai tekeekö jotain muuta työtä. Alalle koulutetaan paljon ihmisiä ja on syntynyt pysyvä ryhmä, joka työskentelee apurahan turvin, jopa talkoilla.

Hän kertoo nelikymppisestä tanssijasta, joka mainitsi äitinsä suurimmaksi sponsorikseen.

– Äidin jääkaapilla pitää käydä, kun ei ole kunnon toimeentulomahdollisuutta. Tämä on ala, jonka marginaalissa tehdään hämmästyttävän pienellä rahalla työtä ja ihmiset tulevat toimeen hämmästyttävän vähällä.

Saamelaiset paitsiossa

Lakiesitys hylkii myös saamelaisia tieteen ja taiteen tekijöitä, koska he saavat usein apurahansa Suomen ulkopuolelta. Näitä apurahoja ei huomioida.

– Se on ristiriidassa muun lainsäädännön kanssa, kun ajatellaan, miten saamelaisten kulttuuria ja elämänpiiriä pyritään turvaamaan aina perustuslaista lähtien, Kyllönen arvioi.