Jarmo Lintunen

Rakentajien ensi talvesta tulee ankea

Lähes kaikissa rakennusaineteollisuuden yrityksissä on käynnissä yt-neuvottelut. Alussa neuvotellaan pääosin lomautuksista, mutta kriisin jatkuessa tuhansia työntekijöitä uhkaa irtisanominen.

Rakentamisen jo vuosi sitten alkanut taantuminen ja syyskuussa iskenyt finanssikriisi on iskenyt täydellä voimalla rakennusaineteollisuuteen. Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen (vas.) mukaan lähes kaikilla rakennusaineteollisuuden työpaikoilla on käynnistetty yt-neuvottelut.

– Tilauksia ei ole. Toimitilarakentaminen on vähentynyt ja vapaarahoitteinen asuntotuotanto on pysähtynyt. Aloituksia ei ole, sanoo Harjuniemi.

Hänen mukaansa yt-neuvotteluja on kaikkialla. Esimerkiksi betonituoteteollisuudessa Parma on aloittanut neuvottelut lomautuksista kaikilla tehtaillaan, Lujabetoni Siilinjärvellä ja Hämeenlinnassa ja niin edelleen.

Työttömyyskassan tilastoissa tilanne ei vielä näy, vaikka syyskuun tilastojen mukaan työttömiä oli jo 600 enemmän kuin viime vuonna.

– Ehdollisia irtisanomisia on paljon. Jos tilanne ei muutu, niin työsuhteet ovat katkolla tammi-helmikuussa. Silloin se koskee tuhansia, sanoo Harjuniemi.

ILMOITUS

”Talvesta
tulee ankea”

Rakennusliiton tuoteteollisuustiimin toimitsija Juha Färm sanoo, että tilanteessa on samoja piirteitä kuin 1990-luvun lamassa.

– Yhtä pitkällä ei vielä olla, mutta ensi talvesta tulee ankea. Yt-neuvottelut on aloitettu sellaisissakin yrityksissä, jotka eivät olleet tapetilla viime laman aikana.

– Kyllä tässä puhutaan tuhansista työntekijöistä. Yt-neuvottelut on aloitettu melkein joka tehtaassa. Uudisrakentaminen on pantu jäihin ja se vaikuttaa ensimmäiseksi tuoteteollisuuteen.

Yt-neuvotteluissa on käsittelyssä lomautusten ohella myös irtisanomisia. Uutena piirteenä ovat laman jälkeen ulkomaalaisten sijoittajien haltuun joutuneiden yritysten tilanne.

– Sijoitusyhtiön haluavat tulosta ja nyt on helppo panna porukkaa pihalle, sanoo Färm.

”Hallituksen
on reagoitava”

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT vaativat hallitusta reagoimaan alan tilanteeseen, jolla on laajoja heijastusvaikutuksia myös muille aloille. Järjestöt painottavat erityisesti tuetun vuokra-asuntotuotannon lisäämistä. Samalla pitäisi laskea korkotukilainojen omavastuukorkoa 3,4 prosentista 2,4 prosenttiin.

Hallituksen budjettiesitys tähtää 6 000 tuettavan asunnon rakentamiseen vuonna 2009. Asunnoista 3 000 pitäisi rakentaa pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin.

Valtio ja pääkaupunkiseutu ovat sopineet kaikkiaan 12 000 – 13 000 asunnon rakentamisesta vuosittain. Tämä ei rakennusalan mukaan tule läheskään toteutumaan, sillä vapaarahoitteinen asuntotuotanto on lähes pysähtynyt,

Hallitusta vaaditaan myös lisäämään rahoitustaan tie- ja rataverkoston kunnossapitoon. Tie- ja radanpidon yhteispotti on 813 miljoonaa euroa, josta teiden osuus on 510 miljoonaa. Asiantuntijoiden mukaan väylärakentamiseen pitäisi sijoittaa 250 miljoonaa euroa enemmän joka vuosi, että väylät pysyisivät edes nykyisessä kunnossa.

Rakentamisen kriisin syvyys paljastuu tänään, jolloin RT julkistaa suhdannekatsauksensa. Ennakkotietojen mukaan suhdannekatsaus tulee olemaan synkkä.