Yhdysvaltain presidentinvaaleihin on aikaa alle kolme viikkoa. Alkusyksyn gallup-aaltoilu on tasaantunut ja tutkimuslaitos toisensa perään osoittaa demokraattien ehdokkaan Barack Obaman pitävän selvää johtopaikkaa. Republikaaniehdokas John McCain rypee syvällä suossa – kannatuseroa Obamaan on tutkimuksesta riippuen12 -14 prosenttiyksikköä. Tuoreessa CBS-televisioyhtiön ja The New York Times -sanomalehden gallupissa Obamaa äänestäisi nyt 54 prosenttia ja McCainia 39 prosenttia vastaajista.
Ehdokkaiden yhteiset vaaliväittelyt eivät ole päättyneet kummankaan osapuolen murskavoittoon, mutta Obaman kannatus on silti vahvistunut. Syitä voi hakea demokraattien menestyksellisen kampanjan ja hyvän ehdokkaan lisäksi myös vastapuolen leiristä.
Republikaanien varapresidenttiehdokas Sarah Palinin lento on jäämässä ennätyslyhyeksi. Hän nosti McCainin hetkeksi jopa gallupsuosikiksi, mutta romahdus tuli nopeasti. Vanhoillisten äänestäjien äänimagneetiksi tarkoitetun Palinin sotkut nykyisessä työssään Alaskan kuvernöörinä ovat saaneet laajaa julkisuutta. Eikä Palinin taitava esiintyminen varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä peittänyt sitä tosiasiaa, että hänen ulkopoliittinen kokemuksensa on olematon.
Toisaalta perinteinen republikaanien vahva vaaliase, loanheitto vastapuolen niskaan, on epäonnistunut pahan kerran. Tutkimusten mukaan McCainin tapa hyökätä Obamaa vastaan hyvin henkilökohtaisella tasolla on jopa karkottanut äänestäjiä. Obaman kampanja ei ole lähtenyt mukaan loanheittoon, mikä on entisestään vahvistanut kuvaa Barack Obamasta vahvana ja moraalisena johtajana.
Yhdysvaltain talouskriisi heikentää entisestään John McCainin asemaa. Kahdeksan vuoden republikaanipresidentin kaudella Yhdysvaltojen taloudellinen mahtiasema maailmassa on romahtanut ja sadat tuhannet amerikkalaiset ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää kotinsa. Näin tapahtui, vaikka Yhdysvaltain talouden ja asuntomarkkinoiden kuplasta on varoiteltu jo vuosien ajan. Vaikka McCain on kampanjansa aikana pyrkinyt pitämään reilusti etäisyyttä istuvaan presidenttiin George W. Bushiin, kantaa hän osaltaan vastuuta republikaanihallinnon virheistä niin ulko- kuin talouspolitiikassa.
Vaalipäivän lähestyessä ehdokkaat ovat jo keskittyneet ns. vaa´ankieliosavaltioiden valloittamiseen. Yhdysvaltain enemmistövaalitavassa ei tunneta ”torjuntavoittoa”, vaan osavaltion ykkösehdokas vie kaikki valitsijamiehet. Siksi tasapainossa olevat osavaltiot ovat erityisen tärkeitä, eikä vahvimpiin ”omiin” osavaltioihin tuhlata aikaa tai rahaa vaalikampanjan viimemetreillä.
Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että John McCainin taakse taipuneen uskonnollisen oikeiston on syytä toivoa todellista ihmettä, jos he haluavat ehdokkaansa voittavan vaalit. Barack Obama marssii kohti menestystä, mutta Yhdysvaltain vaalitaistelussa reilu kaksikin viikkoa on pitkä aika. Obaman kampanja onkin siirtymässä vaiheeseen, jossa ennemminkin varotaan virheitä kuin tehdään radikaaleja uusia avauksia.