Pekka Pajuvirta

Niin rakennusalan työntekijöiden kuin työnantajapuolenkin edustajat ovat yhtä mieltä siitä, alan suhdannenäkymät ovat nyt huonommat kuin aikoihin. Rakentaminen vähenee kovaa vauhtia ja maailman talouksia myllertävä kansainvälinen finanssikriisi vain entisestään pahentaa tilannetta.

Alan työttömien määrä on kääntynyt jo kasvuun. Se näkyy selvästi Rakennusliiton työttömyyskassan syksyn tilastoissa. Monttujen kaivaminen on hiipunut ja yhä harvempi nostokurki kohoaa kohti taivaita.

Rakennusala julkistaa oman suhdannekatsauksensa puolentoista viikon päästä, mutta jo nyt tiedetään, että monissa rakennustarviketahtaissa ollaan näinä päivinä käynnistämässä yt-neuvotteluja. Kun rakennustarviketeollisuus alkaa jakaa lopputilejä ja lomautuslappuja, niin se tietää kertautuvasti rumaa jälkeä koko alalla ja muussakin rakentamisesta elävässä alihankinta- ja palvelutoiminnassa.

Vielä vuosi sitten alalla oli huutava työvoimapula, mutta tilanne on nyt kääntynyt päinvastaiseksi.

Viime viikolla rakennusalan osapuolet vaativat yhteisesti hallitusta ja kuntia puuttumaan nopeasti pahenevaan tilanteeseen. Tuhat asuntoa jää ensi vuonna rakentamatta, ellei nopeasti tehdä elvyttäviä toimia. Sen seuraukset ovat ankarat varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa on jo pitkään ollut huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.

ILMOITUS

Kansainvälinen pankkikriisi vaikuttaa väistämättä Suomeen vähentäen taloudellista toimeliaisuutta ja silloin rakennusala joutuu luonteensa mukaan olemaan sen ensimmäisiä ”uhreja”.

Talletussuojan tuplaaminen oli hallitukselta väistämätön EU-tasolla sovittu päätös. Siihen Vanhasen hallitus ei kovin paljon tarvinnut omaa harkintaa. Hallitus tuntuu edelleenkin seisovat tumput suorana. Valtiovarainministerin sanotaan olevan kovinkin kriisitietoinen, mutta kuitenkin aika vähän hän haluaa tätä osaamistaan käyttää tai ulospäin näyttää. Kansalaiset toivovat nyt jämäkkyyttä eikä vain ympäripyöreää hyrinää.

Onko Suomi sittenkin poikkeava saareke Euroopassa, sillä kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Suomen talouden yhä kasvavan ensi vuonna vaikkakin hidastuneena?

Rakennusalan suhdannenäkymät kertovat kolikon toisesta puolesta, joten itsetyytyväisyyteen vaipuminen on nyt todella vaarallista.

Kuntaakin kuunnellaan

Uraanikaivoshankkeet ovat Suomessakin viime vuosina synnyttäneet useita kansanliikkeitä eri puolilla maata. Uraanikaivosten vastustajat ovat kuitenkin olleet voimattomia lain edessä. Vanha kaivoslaki on antanut kaivosalueen valtaajille – ovat he sitten ketä tahansa – oikeuden ryhtyä mylläämään maata ilman sen kummempia muodollisuuksia. Uraania ei vanhassa laissa käsitellä mitenkään muista mineraaleista poikkeavasti.

Kaivoslain uudistamista pohtinut työryhmä esittää nyt muutoksia, jotka antaisivat kunnille oikeuden estää uraanikaivoksen alueilleen. Kansanliikkeiden viesti on siis ainakin osittain kuultu, vaikka paljon tiukempiakin muutoksia lakiin voitaisiin muotoilla. Kiistat varmaan jatkuvat, sillä uraani säilyy laissa edelleenkin yhtenä mineraalina muiden joukossa.

Monttujen kaivaminen on hiipunut ja yhä harvempi nostokurki kohoaa kohti taivaita.