Jussi Joentausta

Toimitusjohtaja joutui taipumaan

HUS:n hallintokiistassa on kyse vallasta, mutta myös suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tulevaisuudesta, julkisen terveydenhuollon pelastamisesta.

Kärhämässä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallinnon uudistamisesta eletään tällä hetkellä eräänlaista linnarauha-vaihetta. Yhtymän hallitus otti kuluvan viikon hätäkokouksessaan reippaita pakkiaskeleita. Toimitusjohtaja Kari Nenosen viime vuonna aloittaman johtamisjärjestelmä uudistamisen palautettiin asemiin, joiden toivotaan tyydyttävän myös uudistusta vastustaneita.

Työpaikkansa luottamuskriisistä huolimatta säilyttävä Nenonen velvoitettiin vastoin alkuperäisiä pyrkimyksiään valmistelemaan HUS:lle johtamisjärjestelmä, jossa sen johdossa säilytetään korkean tason lääketieteellinen ja hoidollinen osaaminen. Nenosen tavoitteena oli aivan erilainen johtamisrakenne.

Ennen yhtymän hallituksen keskiviikkoista päätöstä elettiin HUS:ssa tulehtuneita aikoja. Oulun johdosta HUS:n johtoon siirtynyt Nenonen aloitti heti virassa aloitettuaan johtamisjärjestelmän uudistamisen. Johtoryhmää pienennettiin ja HUS:n tulosalueiden määrä pudotettiin seitsemästä neljään.

Nenonen perusteli pyrkimyksiään halulla korostaa kuntayhtymän omistajakuntien merkitystä. Hän ilmoitti myös tavoitteekseen saada aikaan selkeä yksijohtajajärjestelmä, jossa johtaja vastaa oman alueensa toiminnasta, taloudesta ja resursseita.

Johtamisrakenteen muuttamista ajettiin ripeään tahtiin. Se merkitsi muun muassa keskijohdon nimikkeiden vaihtumista. Ylilääkärit muuttuivat palvelujohtajiksi ja ylihoitajat resurssipäälliköiksi. Tämä tarkoitti perinteisten valtasuhteiden muuttumista, joka johti vastarinnan syntymiseen.

ILMOITUS

Terveydenhuollon organisaation johtaminen ei ole mahdollista ilman terveydenhuoltohenkilöstöä.

Kriisin ainekset olivat valmiina näin ajatelleen lääkärikunnan mielestä.

Antaako lääketieteellinen tutkinto automaattisesti kyvyn johtaa HUS:n kaltaista terveydenhuollon yksikköä? Vai pitäisikö sillä olla ammattijohto?

Näin kuului argumentointi Nenosen tavoitteita puolustavilla.

Taistelua
käydään vallasta

Kalevi Kannisto, HUS:n JHL-pääluottamusmies ja henkilöstötoimikunnan varapuheenjohtaja näkee HUS:n toiminnassa henkilöstön näkökulmasta paljonkin korjattavaa. Riitelyssä johtamisjärjestelmän uudistamisesta on hänestä kuitenkin enemmän kysymys eri intressipiirien valta-asemasta.

– Suurimmalle osalle rivihenkilöstöämme ei ole edes oikein avautunut mistä kaikesta vääntö on ollut meneillään.

Kannisto tyrmää täysin väitteet, joiden mukaan asetelma olisi henkilöstö vastaan johto. Hän paheksuu sitä, että uudistuksen vastustajat ovat pyrkineet tietoisesti hyödyntämään tätä kuvaa, jota tiedotusvälineissä on yritetty synnyttää.

Julkisuudessa on Kanniston mielestä ollut havaittavissa, että kiistelyssä on todellisuudessa pääasiana ollut taistelu vallanjaosta. Johtamisjärjestelmän muutoksilla on haluttu kajota pinttyneisiin hierarkkisiin rajoihin. Tätä eivät kaikki lääkärikunnassa ole sietäneet.

Asialla julkisen
palvelun alasajajat

HUS:n kiistassa tahoja, jotka ovat esiintyneet henkilöstön nimissä ilman minkäänlaista mandaattia. Näitä ”veneenkeikauttajia” on Kanniston mielestä myös HUS:n hallituksessa.

Hän sanookin pitävänsä ehkä pahimpana sitä, että kiistelyyn HUS:n hallinnosta löytyy myös poliittisia intressejä keikauttaa oikein kunnolla HUS:ia, kunnallisen erikoissairaanhoidon lippulaivaa. Asialla ovat julkisen terveydenhuollon alasajajat.

– Jotkut eivät varmaankaan pidä ollenkaan pahana, jos tämän kriisin seurauksena vahvistuu näkemys tarpeesta lisätä yksityistä terveydenhuollon palvelutuotantoa.

Kannisto ei halua tuoda nimiä esiin, mutta kaikki ovat maan valtalehteä lukemalla voineet havaita, että kokoomuksen Ulla Urho on hallituksen jäsenistä se, joka on äänekkäimmin (osana kunnallisvaalikampanjaansa?) ollut uudistusta vastustavien lääkäreiden äänitorvena ja vaatimassa toimitusjohtaja Nenosta ”tekemään johtopäätökset”.

Virheenä liian
kova vauhti

Kanniston kanssa samaa mieltä on HUS:n hallituksen jäsen Harry Yltävä, (vas.), joka pitää konsernin uudistumisprosessia välttämättömänä.

– Itse asiassa kysymys on julkisen terveydenhuollon pelastamisesta, katsoo Yltävä.

– Yksityissektori valtaa asemia, jos HUS ei kykene tehostamaan omaa toimintaansa eikä parantamaan asiakaslähtöisyyttä, niin yksityinen sektori kyllä haukkaa palansa. Tällainenhan on nähty perusterveydenhuollon puolella. Ensin on ajettu yksittäinen terveyskeskus kriisiin ja huudettu sitten jotain Medonea hätiin.

Yltävä pitää hallinnon uudistamisen ajajien ehkä suurimpana virheenä liian kovaa vauhtia. Henkilöstö ei ole pysynyt siinä mukana.

– Kun mutkissa on oikaistu, ei yhteistoimintamenettely ole toteutunut riittävällä tavalla. Tästä eteenpäin tuleekin pyrkiä pelkän lakisääteisen henkilökunnan kuulemisen sijasta aitoon vuoropuheluun henkilökunnan kanssa.

Aikalisän
paikka

Yltävän mielestä uudistustyötä tulee jatkaa, mutta nyt on tarpeen ottaa aikalisä. Tätä puoltaa hänestä se, että kunnallisvaalit ovat tulossa. HUS:lle valitaan niiden jälkeen uusi valtuusto, jonka tehtävänä on määritellä kuntayhtymän tulevan valtuustokauden linjaukset.

– Kriisistä selviämiseksi on nyt tärkeätä saada HUS:n johtaminen uomiinsa ja työrauha paremmaksi, katsoo Kalevi Kannisto. HUS:n ongelmat eivät hänestä ratkea ainakaan toimivan johdon syrjäyttämisellä. Omistajakuntien tuottavuuteen ja rahoituspohjaan asettamia haasteita ei niin tehden ratkaista.

Harry Yltävä muistuttaa HUS:n hallituksen todenneen viimeisimmässä kokouksessaan, että toimitusjohtaja nauttii sen luottamusta.

Kalevi Kannsiton mielestä kuntayhtymässä olisi nyt aika keskittyä niihin suuriin muutoksiin joita toimintojen uudelleen organisointiin liittyy. Tällaisia toimintoja ovat tilaaja-tuottaja mallin toteutus tukipalveluissa, joista loputkin tullaan liikelaitostamaan vuoden vaihteessa.

– Tähän liittyy myös henkilötasolla isoja muutoksia ja epävarmuutta, joiden hoitaminen ei saisi jäädä johtajien vallanjaon kiistan jalkoihin.

Sama koskee Kannsiton mukaan hoitotyön organisointia. Esimerkiksi psykiatrian ja monen muun toimialan toimintaa ollaan uudelleen organisoimassa.

– Nämä muutokset tulisi toteuttaa hallitusti ja henkilöstön kanssa yhteistoiminnassa, vaikka ne eivät nousekaan julkisuuden valokeilaan kuten tämä johtamisjärjestelmää ja strategiaa koskevat uudistukset.