Pekka Helminen

Kaupungit alentavat katunopeuksia

Kaupungit alentavat hyvää vauhtia nopeusrajoituksia 30 kilometriin tunnissa. Espoossa suurimmassa osassa asuinalueita ja Helsingin kantakaupungissa rajoitukset ovat jo voimassa.

Turussa uudistus sitä vastoin takkuilee. Ajonopeuden pudottaminen 40:stä 30:een km/h vähentää jalankulkijan kuoleman todennäköisyyttä törmäystilanteessa 16:sta kuuteen prosenttiin.Vantaalla nopeuksia pientaloalueilla alennettiin 30 ja 40 kilometriin tunnissa jo vuonna 1987, jolloin aluenopeusrajoitukset tulivat käyttöön. Porin ydinkeskustassa on voimassa 30 km/h-rajoitus.

Turun ydinkeskustan ja asuinalueiden nopeuden pudotus 40:stä 30:een kilometriin näyttää olevan kaupungin liikennesuunnittelupäällikön Heikki Niemisen mukaan joillekin päättäjille punainen vaate. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta palautti toistamiseen oikeiston, lähinnä kokoomuksen karvaaksi kokeman esityksen

– Kolmenkympin rajoitukset tulevat, eikä sille voi mitään, lautakunnan jäsen Riikka Oksanen (vas.) siteeraa lautakunnassa esitelmöinyttä Liikenneturvan aluepäällikköä Antero Ahoa. Oksanen muistuttaa, että myös Göteborg on laajamittaisesti siirtynyt 30 km/h-nopeuksiin.

– Tämä on pelleilyä. Muut kaupungit ottavat alennetut nopeusrajoitukset käyttöön, mutta Turussa asia meni toista kertaa palautukseen. Muut eivät uskaltaneet ratkaista rajoituksia kunnallisvaalien alla, Oksanen sanoo. Vasemmistoliitto, vihreät ja keskusta olivat 30 kilometrin tuntinopeuden takana lautakunnassa.

Oksasen mukaan erityisesti oikeisto pelkää kajota kuumaan asiaan. Sosialidemokraateissa on sekä rajoituksen puoltajia että vastustajia.

ILMOITUS

Törkeänä Oksanen pitää kokoomuksen menettelyä siksi, että palautuksen peruste ammattiautoilijoiden lausunnon pyytäminen on pelkkä tekosyy. Ahon mukaan vastuuta liikenneonnettomuuksista ei kanna tienkäyttäjä, vaan liikenneympäristön suunnittelija ja viime kädessä poliittinen päättäjä.

– Ei ole mitään mieltä kysellä taksikuskeilta. Heillä on sama vastuu kuin muilla autoilijoilla. Eivät ammattilaiset liikenneturvallisuutta ajattele. Etukäteen tietää, mitä he vastaavat, Aho lataa.

Niemisen mukaan myös asukasyhdistyksiä kuullaan. Suunnittelupäällikkö sanoo, että yksikään liikennesuunnittelija Suomessa ei ole kyseenalaistanut nopeuksien alentamisen vaikutuksia onnettomuustilastoihin. Turussa osa päättäjistä ei tätä tosiasiaa halua myöntää.

Norjassa sata
kuolemaa vähemmän

– Meillä tapahtuu 370-380 liikennekuolemaa vuodessa. Valtakunnallinen tavoite on 50 prosentin vähennys eli päästä 250:een ensi vuonna. Määrä on sama kuin Norjassa tapahtuu liikennekuolemia. Siellä on sama määrä asukkaita kuin meillä, eikä keliolot ole ainakaan paremmat kuin täällä, Nieminen perustelee nopeuksien alentamista Norjan malliin.

Suomessa kolmasosa liikennekuolemista sattuu taajamissa. Niemisen mukaan nopeuksien hillitseminen osoittaa päättäjien valistuneisuutta.

Niemisen mukaan kunnat ovat heränneet nopeusrajoituksiin rahanpuutteen takia. Kun ei ole varoja rakentaa hidastavia rakenteita kuten esimerkiksi kadunkavennuksia, keskikorokkeita ja töyssyjä, nopeuksia on pudotettava liikennemerkein.

Nopeuden laskeminen toimii Niemisen mukaan signaalina autoilijalle.

– Jos ajaa viidenkympin alueella viittäviittä, selviää rikesakolla. Mutta jos ajaa samaa nopeutta kolmenkympin alueella, aletaan jo harkita kortin ottamista pois.

– Kyse on päättäjien viestistä autoilijoille huomioida omaa nopeuttaan.

Rajoituksien pudotuksen 40:stä 50:een km/h sekä rakenteellisten hidasteiden lisääntymisen vaikutus näkyy onnettomuustilastoissa. Kun Turussa 1900-luvun alussa tapahtui keskimäärin 2 800 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta, vuosisadan puolivälissä niitä oli tuhat vähemmän. Viime vuosien aikana luku on vakiintunut keskimäärin 1 500:een.

Jalankulkijat
hyötyjiä

Parannusta Turussa on tapahtunut etenkin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden onnettomuusluvuissa. Kun vuonna 1990 loukkaantuneita oli 262, määrä viime vuonna oli enää 128.

– Jos taajamassa tapahtuu autojen kylkikolari 50 km/h nopeudella, niin viiden tähden turvavarustein rakennetun auton matkustajat eivät periaatteessa loukkaannu, Aho vertaa.

Nopeus vaikuttaa jarrutusmatkan pituuteen, mutta Niemisen mukaan nopeasti ajettaessa myös kuljettajan kyky havainnoida ympäristöään heikkenee, mikä lisää riskiä.

Nopeuksien alentuessa ajatellaan ruuhkien lisääntyvän. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston tekemän tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan asianlaita ole.

Saksalaistutkimuksen mukaan jo muutaman kilometrin nopeuden pudotus vähentää melutasoa jopa 2–6 desibeliä.

Tieto on merkittävä, koska kolmen desibelin aleneminen vastaa liikenteen määrän vähenemistä puoleen.