Politiikka ei kiinnosta. Suomalaisista suurin osa ei tiedä, mikä on oppositio tai mitkä puolueet ovat maan hallituksessa. Näin kertoo Turun yliopiston vielä julkistamaton tutkimus.

Valtakunnan politiikkaa ei tunneta, muttei taida kiinnostaa kunnallispolitiikkakaan. Viime kunnallisvaaleissa äänestysprosentti oli 58,6. Oikeusministeriö arvioi nyt, että vuonna 2030 kuntavaaleissa äänestää enää alle puolet äänioikeutetuista. Kehityksen suunnan voisi kutienkin muuttaa tässä kuussa ihan vaan äänestämällä. Mutta se edellyttää, että tietää, että on vaalit.

Kannattaisi tietää, sillä kuntavaalit ovat kuitenkin kansalaisen tärkeimmät vaalit, kuten Vasemmistoliitto kampanjassaan painottaa.Vasemmistonaisten puhenainen Minna Sirnö sanoo, että arkimyönteinen kunnanvaltuusto pystyy korjaamaan paljon valtakunnan politiikan mokia. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen korostaa, että jokainen on ainakin jonkin kunta-asian asiantuntija.

Kuntavaaleilla vaikutetaan tuttuihin asioihin. Otetaan esimerkiksi kirjastot. Useimmat suomalaiset ovat käyneet kirjastossa monta kertaa, sillä Suomen kirjastoseuran mukaan yleisillä kirjastoilla on yli 57 miljoonaa käyttökertaa vuodessa. Suomalaiset arvostavat kirjastojaan ja tuntevat ne. Silti ne vähenevät.

Kirjastoseura vetoaa nyt vaalien alla äänestämisen puolesta ja perää ääniä kirjastolle.

ILMOITUS

Hieno ajatus, sillä ääni kirjastolle on ääni kuntapalvelulle.

Kirjastoseura vetoaa sen puolesta, että kirjastopalvelut olisivat lähipalveluita. Niitä ne ovat yhä harvemmalle, jos supistukset jatkuvat:

Kirjastoautot vähenivät 18 prosenttia vuosina 1999–2007 eli 203:sta 166:een. Samaan aikaan kirjastot vähenivät 948:sta 895:een. Lähikirjastoja Suomessa on 451. Vuoden 2002 jälkeen lähikirjastoja on lakkautettu 30, suurin osa Lapin läänissä. 123 kunnassa on jäljellä vain pääkirjasto. Lisäksi kirjastojen aukioloajat ovat lyhenneet kymmenessä vuodessa lähes kymmenen prosenttia.

Minunkin lähikirjastoni aukioloajat ovat supistuneet ja olen nykinyt kirjaston ovea sisään pääsemättä useita kertoja. Se kertoo siitä, että tavallisen kirjastonkäyttäjä ja kirjastopalvelu eivät kohtaa.

Kuntavaaleissa kannattaa tarkistaa, mitä ehdokkaat ajattelevat vaikkapa tasa-arvoisista kirjastopalveluista.