Jyväskylän kaupunginteatterin 50-vuotisjuhlassa puhuneen Juha Hurmeen mielestä teatteri on lapsekkaiden ihmisten iloisenvakavaa leikkiä.
Teatteriohjaaja ja kirjailija Juha Hurmeen juhlapuheessa näyttelivät pääosia Teatteri ja Aika. Teatterissa ajan suhteellisuus on Hurmeen mukaan ymmärretty jo 2 500 vuotta ennen Albert Einsteinin suhteellisuusteoriaa.
– Romeo ja Julia ehtivät tutustua, seurustella, piilotella, riidellä, rakastua, rakastella, valekuolla, paeta, ajautua erilleen ja yhtyä lopullisesti kuolemassa, rakkauden hirmuisessa kidassa – napakasti kahdessa tunnissa.
– Jatkosota keretään teatterissa sotia taitavan kirjailijan ja osaavan näyttämöhenkilökunnan voimin hyvinkin kolmeen tuntiin, ja vielä siten, että puolessa välissä pidetään tauko paikalla ja juodaan kahvit ja konjakit.
Aika myös venyy
Teatterissa tunnetaan Hurmeen mukaan myös taiteellisesti ja viihteellisesti perusteltua ajan venymää. Esimerkiksi Aleksis Kiven Leo ja Liina -näytelmässä varttitunnin hetki paisuu tunnin näytelmäksi.
Teatteri on Hurmeen luonnehdinnan mukaan toisaalta Jäykkä Jätkä ja toisaalta Notkea neiti. Kirjastosta löytyvät antiikin ajan näytelmien tarkat suomennokset ovat Hurmeen mukaan sitä Jäykkää Jätkää, joka ei horju eikä heilu ajan myrskyssä.
– Teatteritaiteen yksinkertaiset perussäännöt ovat säilyneet muuttumattomina jo hämmästyttävän pitkään. Niissä on shakkipelin eleganssia: yksinkertaiset peliasetukset, mutta loputon määrä mahdollisia peliratkaisuja. Ja ennalta arvaamaton lopputulos.
Notkea ja valpas
Teattereiden seinillä olevat vanhat teatterivalokuvat ovat Hurmeen mielestä sekä viehättäviä että hassuja, koska Teatteri notkeana ja valppaana Neitinä on ilmiömäisen etevä imemään ajasta sen muodit, oikut, ominaisvärähtelyt ja aromit.
– Notkea neiti rekisteröi aina kaoottiselta ja hahmottomalta tuntuvasta nykyhetkestä kuin luonnostaan, välillä myös tiedostamattaan, ja heijastaa tulokset näyttämölle. Notkean Neidin ansiosta Teatteri on taattua tuoretavaraa, jonka perimmäistä olemusta on täysin mahdotonta vangita pysäytettyyn valokuvaan, eikä se onnistu liikkuvalle filmillekään, Hurme totesi.