Sinikka Torkkola
Tamperelainen 53-vuotias yliopiston tutkijatohtori, pääluottamusmies, sairaanhoitaja.
Tehnyt aiemmin 30 vuotta pätkätöitä monissa ammateissa: siivooja, tehdastyöläinen, laitosapulainen, apuhoitaja, piirisihteeri, sairaanhoitaja, toimittaja, tuntiopettaja, koordinaattori, lehtori, apurahatutkija.
Voisi olla sellainen kunniallisten yritysten rekisteri.
Vaalimotto: Harmaan talouden eurot verolle – tuhannella miljardilla lisää hyvinvointia.
Eurovaaliehdokkaat 2014
– Euroopan unionin päätöksillä voidaan parantaa työelämää ja ihmisten arkea. Kun yritykset toimivat kansainvälisesti, myös niiden valvonnan on oltava kansainvälistä, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Sinikka Torkkola sanoo tähdentäessään Euroopan parlamenttiin osallistumisen ja sen kehittämisen tärkeyttä.
Hänen tärkein viestinsä äänestäjille on, että Euroopan unionin laajuisia kilpailusäädöksiä pitää muuttaa niin, etteivät ne mahdollista julkisten palveluiden muuttumista yritysten kilpakentiksi.
Torkkolan mielestä EU-parlamentin valtaa pitäisi lisätä muun muassa antamalla sille oma lakialoiteoikeus. Parlamentin päätöksentekoon hän kaipaa lisää läpinäkyvyyttä, erityisesti lobbareiden toiminta pitäisi tehdä näkyvämmäksi.
Vasemmistoliiton ehdokkaaksi ryhtynyt Torkkola aikoo keskittyä EU-parlamentissa talous-, ympäristö- ja työelämän kysymyksiin.
– Lähtisin ajamaan parlamentissa ay-liikkeen kanneoikeutta. Kanneoikeus toisi sen mahdollisuuden, että ay-liike voisi puuttua työntekijöiden oikeuksien rikkomiseen kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä ei itse siihen pysty.
Eurosta irrottautuminen
ei ole realismia
Euroopan pankkikriisin hoitoa Torkkola arvostelee siitä, että ongelmaan ja sen syihin ei tartuttu ajoissa. Sinänsä hän pitää pankkien pelastamista lopulta ”pakkoraossa” toimimisena.
– Mutta miksi ei rahoitettu suoraan Kreikan valtiota, vaan lähdettiin pelastamaan siellä toimineet pankit?
Torkkola näkee kritisoimassaan pankkiriisin hoidossa sekä ylätason talousongelmia että tavallisten kansalaisten hätää:
– Onhan se pankkien pelastaminen siinä mielessä hyvä, että jos ne olisi päästetty kaatumaan, niin se olisi vaikuttanut koko unionin talouteen, Suomeenkin. Mutta jos katsoo sitä tavallisen kansalaisen näkökulmasta, niin kyllä se on huonosti hoidettu.
– Kansa kurjistuu, mutta ne, jotka ovat vastuussa tästä Kreikan tilanteesta, pääsevät kuin koira veräjästä.
Torkkola pohtii Suomen mukanaoloa euroalueessa ja sanoo, että kyllä muut pohjoismaat ovat menestyneet hyvin ilman euroa:
– Mutta on realismia varmaan se, että me ei nyt eurosta erota.
Harmaa talous
kätkee tuhat miljardia
Torkkola sanoo, ettei EU:ssa rehottavassa harmaassa taloudessa ole kysymys pikkurahoista. On arvioitu, että harmaa talous kätkee palveluyhteiskunnan puolesta toimivalta verottajalta vuodessa noin tuhat miljardia euroa.
Summaan on laskettu mukaan epäasiallinen verovälttely ja suoranainen verorikollisuus. Kritisoitavaa verovälttelyä on esimerkiksi se, ettei veroja makseta siihen maahan, missä tuotto tehdään vaan pienemmän verotuksen maahan tai peräti veroparatiiseihin.
– On mahdollista sulkea veroparatiisit. On mahdollista tehdä EU:n laajuisesti sellaiset automaattiset verotietojen vaihdot, että nähdään, miten paljon eri yritykset maksavat eri maihin veroja.
Torkkola ehdottaa, että EU:n laajuisesti luotaisiin yrityksille puhtaiden veropapereiden tuotemerkki. Tieto näkyisi ansiona esimerkiksi hankintakilpailuihin osallistuttaessa.
– Meillähän voisi olla kunniallisten yritysten rekisteri. Verovalvonta yhdistäisi rehellisiä yrityksiä ja kansalaisia. Tällaiselle valvonnalle voisi löytyä aika laajaakin kannatusta. Nythän ne yritykset, jotka toimivat lain hengen mukaan eivätkä kierrä veroja, eivät välttämättä pärjää kilpailutilanteissa hyvin.
Kaikkiaan EU:ssa pitää Torkkolan mukaan huolehtia, että kaikki yritykset maksavat veronsa.
– Euroopan unionin kaikissa maissa yritysten pitäisi maksaa yhtä paljon veroja, jotta yritykset eivät voisi siirtyä toiseen maahan ja maksaa siellä vähemmän veroja.
– Kun kaikki yritykset maksavat verot oikein, valtiot saavat lisää rahaa ja voivat parantaa ihmisten elämää.
Ei yhteistä ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa
Torkkola vastustaa EU:n kehittämistä liittovaltioksi sen perusteella, että EU:n jäsenvaltiot ja niiden käytännölliset edut, tavoitteet ja naapurit ovat niin erilaisia.
Samasta EU-maiden sinänsä rikkaasta erilaisuudesta johtuu Torkkolan vahva kriittisyys EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vastaan.
– Emme halua yhteistä puolustusta. Jos mennään liittovaltioon, niin silloinhan se tarkoittaa myös sitä, että tällaisella valtiolla on yhteinen ulkopolitiikka, puolustus ja sotapolitiikka.
– Jos Euroopan unionilla olisi globaalia yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ajavat yhdenmukaiset tavoitteet, niin olisi tietysti hyvä, että siinä käytettäisiin EU:n kokonaisvaltaa.
Mutta jos yhteistä politiikkaa käytetään Yhdysvaltain, Japanin, Kaakkois-Aasian ja Euroopan keskinäisessä kilpailussa, niin väliin jääjät kaikkein köyhimmät maat joutuvat Torkkolan mukaan entistä ahtaammalle.
– Koska emme ole menossa liittovaltiota kohden, emme halua yhteistä ulkopolitiikkaa.
Yhteistä sotilaallista turvallisuuttakaan ei Torkkolan mukaan tarvitse EU:lle kehittää.
– Mutta siviilikriisihallintaa varmaan pitää kehittää.
Sinikka Torkkola
Tamperelainen 53-vuotias yliopiston tutkijatohtori, pääluottamusmies, sairaanhoitaja.
Tehnyt aiemmin 30 vuotta pätkätöitä monissa ammateissa: siivooja, tehdastyöläinen, laitosapulainen, apuhoitaja, piirisihteeri, sairaanhoitaja, toimittaja, tuntiopettaja, koordinaattori, lehtori, apurahatutkija.
Voisi olla sellainen kunniallisten yritysten rekisteri.
Vaalimotto: Harmaan talouden eurot verolle – tuhannella miljardilla lisää hyvinvointia.