Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith sanoi, että vaikka Venäjän johto haluaisi lopettaa Itä-Ukrainan konfliktin, ei se poliittisesti pystyisi tekemään sitä ilman sopimusta, jossa Venäjä saa jotakin.
Smithin mukaan Venäjän ajattelussa on keskeistä vaalia suurvalta-identiteettiä. Siksi Venäjä haluaisi puhua Euroopan turvallisuudesta kokonaisuudessaan, ei pelkästään Ukrainasta.
– Mutta jos joskus on Venäjän ja Naton välillä ollut edes vähän luottamusta, ei sitä nyt ole ollenkaan.
Smith ei usko nopeaan ratkaisuun. Hän kysyi, mikä edes olisi kriisin loppukohta: Donbassin palauttaminen Kiovan hallintaan, Krimin palauttaminen Ukrainalle, uusi vallanvaihto Ukrainassa tai jopa Ukrainan tai Venäjän hajoaminen?
Krim jää Venäjälle
Toimittaja ja tietokirjailija Anna-Lena Laurén arvioi Venäjän haluavan Ukrainan federalisoimista sekä takeita siitä, ettei Ukraina liity EU:hun tai ainakaan Natoon. Länsimaille taas käytännössä riittäisi Venäjän vetäytyminen Donbassista.
Länsi ei Laurénin mukaan tosiasiassa pidä kiinni siitä, että Venäjä luopuisi Krimistä, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan. Samalla kannalla olivat myös Smith sekä muut keskustelijat, toimittaja ja tietokirjailija Kalle Kniivilä sekä dosentti Johannes Remy.
Paljon Ukrainassa toimittajana kulkenut Laurén sanoi, että vain pieni osa Itä-Ukrainan asukkaista tukee aktiivisesti separatisteja. Suurimmalle osalle tärkeintä olisi se, että sota loppuisi.
Laurén ei pidä käsitteestä venäjänmielinen. Hänen mukaansa suurimmalla osalla Itä-Ukrainan asukkaista on pikemminkin alueellinen kuin venäläinen identiteetti. Kaksikielisyys on ollut ja on yhä elävää käytäntöä Ukrainassa.
Venäjän sisäpolitiikkaa
Kalle Kniivilän mukaan Ukrainan kriisissä ei ole kysymys vain suurvaltapolitiikasta, vaan ehkä enemmänkin Venäjän sisäpolitiikasta. Taustalla ovat vaikeutunut taloustilanne ja Venäjän hallituksen vastaiset mielenosoitukset vuonna 2012, mitkä ovat nostaneet tarvetta vihollisten etsimiselle.
– Jos Venäjällä vallan tukipilarit ovat talous, kontrolli ja valehtelu, niin silloin kun rahaa on vähemmän, pitää kiristää kontrollia ja valehdella enemmän.
Koska Kniiviläkään ei usko nopeisiin ratkaisuihin, hänestä olisi parasta, jos melkein jäätyneestä konfliktista tulisi kokonaan jäätynyt konflikti.
– Vaikka Venäjä tai Ukraina eivät tietenkään sitä sano, kumpikin voisi itse asiassa olla aika tyytyväinen, jos Itä-Ukraina jäisi toisen riesaksi.
Myös Anna-Lena Laurén kertoi monien ukrainalaisten kansanedustajien sanoneen hänelle yksityisesti, että Venäjä pitäköön Donbassin.
Minskin sopimus
Johannes Remy oli sitä mieltä, että paras keino tilanteen ratkaisemiseksi on Minskin pöytäkirja, huolimatta sen puutteista ja sisäisistä ristiriitaisuuksista.
– Venäjä saattaisi ehkä lopettaa aseellisen sekaantumisen, jos separatistialueilla pidettäisiin vaalit ja Ukraina tunnustaisi näin valitut – käytännössä Venäjän valitsemat – elimet.
Koska Remy ei kuitenkaan usko, että näin tapahtuisi, ei hänkään usko nopeisiin ratkaisuihin. Remyn mukaan Venäjän nykyjohto ei ole kiinnostunut konfliktin lopettamisesta.
Kukaan keskustelijoista ei myöskään uskonut, että Yhdysvallat tai muut länsimaat lähtisivät nykyistä enemmän tukemaan sotilaallisesti Ukrainan hallitusta.