Aurinko polttaa, kärpäset pörräävät ja jätteen haju leijuu ilmassa. Lapset kulkevat likaisissa vaatteissa telttaviidakon keskellä. Nelivuotiaan afgaanitytön isä kyselee lääkäriä ja näyttää laajalle levinnyttä märkärupea tyttärensä käsissä. Moni valittaa ripulia.
Täällä ei ole lääkäriä. Ei toimivia vessoja, ei telttapaikkoja kaikille, eikä kunnollista ruokaa. Lähes jokainen valittaa nälkää. Kara Tepe on yksi Kreikassa sijaitsevan Lesvoksen saaren leirintäalueista, joilla tuhannet pakolaiset odottavat lupa-asiakirjojaan päästäkseen Ateenan kautta turvapaikan hakuun muualle Eurooppaan.
Tällä hetkellä yli 3 000 pakolaista viettää yönsä Kara Tepessä, joka avattiin keväällä 2015 tarjoamaan väliaikaista lisämajoitustilaa saaren ainoan vastaanottokeskuksen rinnalle. Leirillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista ylläpitoa, kukaan ei vastaa sen toiminnasta.
Isisin julmuudet tekivät jäämisen mahdottomaksi.
Moni on odottanut asiansa käsittelyä yli 10 päivää ilman minkäänlaista tietoa prosessin etenemisestä.
Uusia tulijoita jopa yli tuhat päivässä
Ennennäkemätön pakolaisten virta on uuvuttanut 87 000 asukkaan Lesvoksen. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n tilastojen mukaan Kreikkaan on saapunut vuoden 2015 aikana meriteitse yli 77 000 pakolaista tai turvapaikanhakijaa, enemmän kuin koko edellisvuonna. Heistä Lesvokselle on tullut jo yli 30 000, tällä hetkellä saarella arvioidaan olevan yli 6 000 pakolaista. Uusia tulijoita saapuu sadoista yli tuhanteen päivässä.
Lähes 60 prosenttia saarelle saapuvista pakolaisista on Syyriasta, ja yli 20 prosenttia Afganistanista. Pakolaisia saapuu paljon myös Iranista, Irakista, Pakistanista, Eritreasta ja Somaliasta.
He kantavat mukanaan sotien ja konfliktien traumoja. Koillis-Syyrian Hasakasta kotoisin oleva 25-vuotias Shirin Hadban purskahtaa itkuun kertoessaan taakse jääneestä elämästään.
– Työskentelin kampaajana ja mieheni on mekaanikko. Meillä oli kaunis koti ja elämä oli hyvää, mutta Isisin julmuudet tekivät jäämisen mahdottomaksi. Syyriassa kukaan ei selviä hengissä, Habdan huokaa.
Vain kahdeksan kilometriä Turkin rannikon edustalta sijaitseva Lesvos on vilkas kauttakulkukohde, sillä saaren vastaanottokeskus on yksi harvoista keskuksista Kreikan Egeanmeren saaristossa, jossa pakolaiset voivat rekisteröityä ja hakea tarvittavat asiakirjat päästäkseen jatkamaan turvapaikan hakua muista EU-maista.
Pelkästään saaren pohjoisosaan saapuu vähintään viisi lauttaa päivässä, joissa kullakin 30–50 matkustajaa. Kreikan rannikkovartiosto pelastaa merihädässä olevia pakolaisia päivittäin.
Vaihtoehtoisten reittien puuttuessa pakolaiset ovat salakuljettajien armoilla. Halvimmillaan matkasta kumilautalla selviää noin 900 eurolla. Monet kertovat maksaneensa suurempiakin summia voidakseen taittaa merimatkan turvallisemmalla veneellä. Vertailun vuoksi: turisti voi matkustaa Turkista Lesvokselle 30 eurolla.
Lämpöä ja ruokaa vapaaehtoisvoimin
Hylättyjä kumilauttoja ja pelastusliivien kasoja näkee useilla rannoilla muutaman kymmenen metrin välein. Osa tulijoista on puhkonut lauttansa ja heittänyt moottorin mereen, sillä Lesvoksen rannikkovartioston tiedetään ajavan merikelpoisia lauttoja takaisin Turkin puolelle. Kansainvälinen merioikeus velvoittaa auttamaan merihätään joutuneita heidän kansallisuudestaan, statuksestaan tai olosuhteistaan huolimatta.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden käännyttäminen rikkoo Geneven pakolaissopimusta. Monet kertovat yrittäneensä ylittää Mitilinin salmen pariinkin otteeseen jouduttuaan ensin rannikkovartioston käännyttämäksi.
– Vaihtoehtomme ovat vähissä. Euroopan tulisi tarjota pakolaisille enemmän laillisia reittejä, sanoo Damaskoksesta paennut 18-vuotias Mohammad.
Molivoksen kylässä Lesvoksella asuva brittiläinen puuseppä Eric Kempson herää säännöllisesti aamuviideltä auttamaan rantautuvia pakolaisia. Hän kertoo saapuvien pakolaisten olevan peloissaan. Tuulisella säällä kumilautat keikahtavat helposti, eikä suurin osa matkustajista osaa uida.
Kempson tarjoaa vaimonsa kanssa tulijoille vettä, hedelmiä, keksejä ja kuivia vaatteita. Tämän jälkeen heidät saatetaan Molivoksen kylään, jossa paikalliset vapaaehtoiset tarjoavat aamupalaa.
Lapsiin ja raskaana oleviin naisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Vauvaikäisille on varattu mm. lämmintä vettä ja huopia.
– Tulijoista nuorimmat ovat vain muutaman päivän ikäisiä. Merellä hypotermian vaara on suuri, toteaa Kempson.
Raskas alkutaival Euroopassa
Turvallisempi elämä ja vakaa tulevaisuus Euroopassa on monen sotia ja konflikteja pakenevan pakolaisen unelma. Antiikin runoilijan Sapphon kotipaikkana tunnettu kaunis Lesvoksen saari on mukava turistikohde. Se ei kuitenkaan tarjoa eurooppalaista unelmaa pakolaiselle.
Monella on alkajaisiksi edessään jopa 70 kilometrin pituinen kävelymatka vastaanottokeskukseen. Kuljetukset ovat olleet ongelma, sillä näihin päiviin asti Kreikassa on ollut voimassa laki joka kieltää julkisten kulkuneuvojen kuljettajia sekä yksityisautoilijoita ottamasta pakolaisia kyytiin.
Pakolaisten taittaessa matkaa jalan, tavaroineen ja lapsineen läpi saaren, lukuisat kreikkalaiset sekä saarella vierailevat turistit jakavat kulkijoille vettä. Monet ovat myös uhmanneet lakia ja ottaneet pakolaisia kyytiin.
Daphne Vloumidi Trompouni, joutui pidätetyksi kyydittyään raskaana olevan afgaaninaisen lapsineen Kara Tepen leirille. Tapauksen julkiseen oikeuskäsittelyyn oli kokoontunut valtava määrä ihmisiä joista moni on toiminut Vloumidi Trompounin tavoin. Oikeusistunnossa Vloumidi Trompoudi kysyi tuomarilta miten tämä olisi itse toiminut. Hänet todettiin lopulta syyttömäksi, ja salissa kuultiin raikuvat aplodit. Kuljetustilanteen odotetaan paranevan, sillä muutama päivä sitten Kreikan hallitus kumosi lain.
Vessan käyttö mahdotonta
Käsittelyään odottavien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden olosuhteet ovat tuskalliset. Esimerkiksi 410 hengelle suunnitellussa Morian vastaanottokeskuksessa on jatkuvasti yli 1 000 ihmistä. Nukkumapaikoista on pulaa, osa nukkuu maassa.
Hygieniaolosuhteet ovat kelvottomat. Vastaanottokeskuksen ympärille leiriytyneet pakolaiset elävät teltoissa tai telttakyhäelmissä jätteen keskellä ja alueella olevat vessat ovat niin likaisia, ettei kukaan ole käyttänyt niitä aikoihin.
Syyrialainen Bushra Sheikh-Ahmed istuu Moriassa lapsi sylissään hyönteisverkoista, vaatteista ja lehdistä kyhätyn katoksen alla.
– Lapsellani on nälkä. Meillä ei ole ruokaa eikä juomaa. Emme pääse vessaan emmekä voi peseytyä. Miksi meitä kohdellaan näin? Kauanko joudumme olemaan täällä, hän kysyy.
Vesikatkokset ja vatsataudit ovat Moriassa alituinen riesa. Maailman Lääkärit -järjestöllä on kaksi lääkäriä Morissa.
Lesvoksella pakolaisia on kaikkialla. Osa viettää yönsä rannoilla, puistoissa, satamissa ja kaduilla. Liikenneonnettomuuksia on sattunut, kun kaikkein väsyneimmät ovat käyneet pimeällä ajotielle nukkumaan.
Odottaminen kelvottomissa olosuhteissa kiristää hermoja. Kara Tepen leirintäalueella on puhjennut viimeisinä viikkoina useita protesteja.
Tulijoiden valtava määrä ja talouskriisin myötä tehdyt julkisen sektorin leikkaukset ovat aiheuttaneet pullonkaulan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tapausten käsittelyyn. Rajapoliisilta saadun tiedon mukaan tapauksia pystytään käsittelemään 400–500 päivässä. Moni kertoo odottaneensa lupapapereitaan 10–12 päivää.
EU:n apua odotetaan
Kreikkalainen filoksenia ei ole unohtunut edes taloudellisesti vaikeina aikoina, tulijoita yritetään auttaa. Yksittäisen saariyhteisön mahdollisuus selviytyä globaalista vastuunkantoa edellyttävästä haasteesta on kuitenkin rajallinen. Humanitaarisen tilanteen hoito on toistaiseksi jäänyt pääasiassa kunnan, pienten järjestöjen ja yksityisten toimijoiden harteille. Kansainvälisten avustusjärjestöjen koordinoituja toimia kaivattaisiin kipeästi.
Avustustyö on myös vaikeutunut Kreikan viimeaikaisten käteisnostorajoitusten myötä. Muun muassa polttoaineen ja muiden tarvikkeiden osto on hankaloitunut.
Lesvoksen pormestari Spyros Galinos on turhautunut tilanteeseen. Kunnan varat ovat lopussa, eikä saarella ole riittävästi resursseja asianmukaisen majoituksen ja ravinnon tarjoamiseksi näin suurelle ihmismäärälle.
– Yhteistyökumppanimme EU:ssa ovat jättäneet meidät yksin. Lesvoksella käy satoja toimittajia ja lukuisia järjestöjen edustajia arvioimassa tilannetta, mutta mitään konkreettista ei tapahdu. Tarvitsemme välitöntä apua humanitaarisen kriisin lievittämiseksi sekä poliittisia ratkaisuja ongelmien ratkaisemiseksi lähtömaissa ja Turkissa.
Myös UNHCR on kehottanut EU:ta toimimaan pikaisesti ennen kuin pakolaisten humanitaarinen tilanne Kreikassa pahenee.