Jälleen kerran ovat viimeiset takarajat lähestymässä Kreikan ja sen velkojien välisissä neuvotteluissa – ja tällä kertaa niitä on vaikea kiertää. Kreikka tuskin pystyy maksamaan kuun lopussa erääntyvää 1,6 miljardin euron lainaerää Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF).
Tiistaita ja keskiviikkoa on etukäteen luonnehdittu ratkaiseviksi neuvotteluissa. Niitä käydään ensin asiantuntijatasolla, ja jos pohja ratkaisulle löytyy, kokoontuvat euroryhmän valtiovarainministerit keskiviikkoiltana.
Sovun löytyessä se vahvistettaisiin EU:n huippukokouksessa torstaina. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi toivovansa, että huippukokous vain ”panisi merkille” euroryhmässä saavutetun neuvottelutuloksen.
Tässä vaiheessa jokaisen osapuolen jokainen lausunto voi olla neuvottelutaktiikkaa.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras sanoi lähtiessään maanantaina neuvotteluista, että ”pallo on nyt EU-johtajien kenttäpuoliskolla”.
EU-johtajat antoivat tavallista toiveikkaampia lausuntoja. EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi maanantaina neuvottelujen päätyttyä, että Kreikan hallituksen uudet esitykset ovat ”merkittävä askel” eteenpäin.
Eläkeikä nousemassa
Kreikan hallitus on nyt tulossa lainoittajia vastaan useissa keskeisissä kiistakysymyksissä. Tärkeimpiin kuuluu valmius nostaa eläkeikää asteittain 67 vuoteen.
Eläkeiän kohottaminen vuoteen 2025 mennessä kuului jo edellisen hallituksen suunnitelmiin. Vasemmistopuolue Syrizan johtama nykyinen hallitus on ollut haluton puuttumaan pieni- ja keskituloisten eläke-etuihin.
Kreikan valtiovarainministeriön laskelmien mukaan maassa on peräti 400 000 henkilöä, jotka aikovat tänä vuonna eläkkeelle ehtiäkseen eläkeiän korottamisen alta pois. Tiedossa ei toistaiseksi ole, aiotaanko tälle tehdä jotakin.
Työntekijöiden eläkemaksuja aiottaneen korottaa ja suurituloisimmille eläkeläisille asettaa ylimääräinen terveydenhoitomaksu.
Arvonlisäveroon korotuksia
Toinen tärkeä perääntyminen on tapahtunut arvonlisäveron suhteen. Tsiprasin hallitus on ollut haluton nostamaan alv:tä, koska se ei ole tulotasosta riippuvainen veromuoto.
Yksityiskohtia alv:n korotuksista ei ole tiedossa, mutta Kreikka aikoo tiettävästi edelleen pitää sen kolmiportaisena. Ainakin sähkövero aiottaisiin yhä pitää alimmassa kategoriassa.
Alv:n korotukset vaikuttaisivat hintatasoon. Ne voisivat siten olla matkailuelinkeinolle haitallisia ja vaikuttaa erityisesti Kreikan turistisaariin.
Lisäksi Kreikan hallitus olisi nostamassa keski- ja suurituloisten veroluonteisia maksuja ja korottamassa yhtiöveroa 26:sta 29 prosenttiin. Yli puoli miljoonaa euroa vuodessa voittoa tuottaville yrityksille tulisi uusi lisävero.
Velkataakkaa leikattaisiin?
Velkojat puolestaan ovat viestittäneet, että sovun syntyessä ei aiemmista apupaketeista jäljellä olevan 7,2 miljardin euron lainaerän toimittamiselle enää olisi esteitä. Se on vanhentumassa kesäkuun lopussa, mutta saisi ilmeisesti nyt puolen vuoden jatkoajan.
Lisäksi velkojat ovat vihjailleet, että tukipaketteihin voitaisiin toimittaa 18 miljardia euroa uutta rahaa.
Kreikan kannalta keskeinen lupaus on se, että Kreikan velkataakkaa voitaisiin leikata. Tätä ei kuitenkaan suoraan sidottaisi nyt laadittavaan sopimukseen, vaan se jäisi pelkän epämääräisen lupauksen varaan.
Talletuspako hengittää niskaan
EU:ssa on tapana sorvata viime hetkellä kompromisseja, joissa usein vain lykätään ongelmia eteenpäin. Nyt kuitenkin ongelmia kärjistää Kreikan pankeista tapahtuva talletuspako, joka on jo useita miljardeja euroja viikossa.
EU:n puolella ilmeisesti on vaihtelevia näkemyksiä kompromissivalmiudesta. Samoin on kriisin kannalta tärkeimmässä jäsenmaassa, jossa valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen sanotaan olevan tiukan linjan takana, kun taas liittokansleri Merkel olisi halukkaampi sovittelemaan Kreikan pitämiseksi eurossa.
Todellista tilannetta on vaikea tietää ulospäin, sillä tässä vaiheessa jokaisen osapuolen jokainen lausunto voi olla neuvottelutaktiikkaa.
Hyväksyttävä parlamentissa
Vaikka sopimus saavutettaisiinkin, Kreikan hallituksen pitäisi vielä saada se läpi parlamentissa. Tämä ei ole mikään läpihuutojuttu, sillä Syrizan sisällä on paljon myönnytyksiin tyytymättömiä.
Jos hallituksen linjaa ei hyväksytä parlamentissa, edessä lienevät uudet vaalit. Valtaosa kreikkalaisista kuitenkin haluaa gallupien mukaan pitää maansa eurossa.
Syrizan kannatus on edelleen ylivoimaista muihin puolueisiin verrattuna. Kesäkuussa tehdyissä mielipidetiedusteluissa sitä äänestäisi heikoimmankin gallupin mukaan 39,2 prosenttia ja vahvimman mukaan 47,5 prosenttia äänestäjistä.