Antti Rinteen ”edeltäjä Jutta Urpilainen, yhdessä Jyrki Kataisen kanssa, teki kaikkensa kiristääkseen Kreikan ruuvia äärimmilleen”, kirjoittaa maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki. ”Kriisin kaikissa vaiheissa on seisottu tiukasti Angela Merkelin Saksan ja EKP:n rinnalla ja ajettu Kreikkaan ja muihin kriisimaihin massiivista yksityistämisohjelmaa ja sosiaalista katastrofia.”
Patomäen mukaan demarien ajattelussa ei näy ”edes pientä merkkiä sen tajuamisesta, että kriisipaketit ovat olleet Kreikan ahdingon keskeinen syy, ja että kriisipaketeilla on pelastettu ensisijaisesti saksalaisia pankkeja”.
Tässä kulminoituu Patomäen mielestä SDP:n moraalinen vararikko.
Patomäki jatkaa suomimistaan: ”Puolue, joka historiallisesti on ollut vastuussa monista sosiaalisista uudistuksista ja aika ajoin myös onnistuneista taloudellisista ratkaisuista Suomessa, on muuttunut taannehtivan kehityksen airueksi (tai ainakin tukijaksi) paitsi kotimaassa niin myös koko Euroopassa. Mikä pahinta, tämä itsekeskeinen, lyhytnäköinen ja harhaanjohtaviin talousteorioihin pohjautuva näkemys uhkaa myös purkaa Euroopan integraation.”
”Sosiaalidemokraattinen suunta”
Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis on yhdessä Stuart Hollandin ja James K.Galbraithin kanssa ehdottanut Patomäen mukaan ”vaatimatonta sosiaalidemokraattista suunnitelmaa velkakriisin hoitamiseksi, eurooppalaisten investointien käyntiin saamiseksi, talouspoliittisen tilan luomiselle kasvun käynnistämiseksi ja sosiaalisille parannuksille”.
Kansallismielisten EU-kriitikoiden toivo on siinä, että Merkel ja Rinne ajavat Kreikan ulos eurosta ja käynnistävät ketjureaktion.
”Meidän muiden toivo on siinä, että Syriza onnistuu rohkeassa yrityksessään muuttaa Euroopan kurssia edes muutaman askeleen sosiaalidemokraattisempaan suuntaan”, päättää Patomäki kirjoituksensa.