Ukrainan oikeusministeriö ja turvallisuuspalvelu ajavat oppositiossa olevan kommunistisen puolueen KPU:n kieltämistä. Puoluetta syytetään maanpetoksellisesta toiminnasta, koska se on viranomaisten mukaan tukenut Itä-Ukrainan separatisteja ja Krimin liittämistä Venäjään.
Syytekirjelmässä todisteina tästä pidetään puolueen edustajien puheenvuoroja lehdissä, sosiaalisessa mediassa sekä parlamentissa.
Viranomaisten ohella kieltämistä ajavat äärioikeistolaiset puolueet Svoboda ja kansanedustaja Oleg Ljaškon Radikaalipuolue.
Svoboda istui viime syksyn parlamenttivaaleja edeltäneessä pääministeri Arseni Jatsenjukin hallituksessa. Ljaškon ryhmä taas on osa nykyistä hallituskoalitiota.
KU seurasi oikeuden istuntoa tällä viikolla Kiovassa. Käsittely ei päässyt edes alkamaan pienessä, täyteen ahdetussa salissa, kun omaa kannettaan kommunisteja vastaan ajanut yksityishenkilö vaati tuomarin vaihtamista syyttäen tätä puolueelliseksi. Mies sanoi kärsineensä Neuvostoliiton aikana kommunistisen hallinnon vainosta.
Oikeuskäsittelyä johtanut tuomari Valeri Kuzmenko keskeyttikin istunnon ja poistui huoneesta tekemään päätöstä siitä, onko hän sopiva jatkamaan.
– Meidän oikeusjärjestelmässämme tämä on mahdollista. Lain mukaan tällaisessa tapauksessa päätösvalta on tuomarilla, kommunistista puoluetta edustanut lakimies Jevgeni Gerasinenko tuhahti.
Sähköt poikki salista
Tuomarin poistuttua alkoi salissa täysi kaaos, kun paikalle saapuneet kommunistien vastustajat ryhtyivät huutelemaan ja syyttämään vastaajia neuvostoaikaisesta poliittisesta terrorista. Vastaajat ja heidän tukijansa toivotettiin Siperiaan.
Ikkunan takaa kuului myös äänekäs Svoboda-puolueen mielenosoitus, jonka tarkoitus oli painostaa tuomioistuinta.
Palattuaan tuomari Kuzmenko ilmoitti, että asian käsittelyä lykätään viikolla. Syynä oli se, etteivät kaikki kommunistien kieltoa ajaneet puolueet olleet edustettuina salissa.
Aiemmissa istunnoissa oikeistopopulistinen kansanedustaja Ljaško on saapunut itse paikalle rettelöimään ja käynyt kiinni kommunistien asianajajiin. Tällä kertaa varsinaisilta yhteenotoilta vältyttiin.
Edellisen kerran asian käsittely keskeytettiin, koska salista katkesivat sähköt. Tämä puolestaan teki mahdottomaksi istunnon nauhoittamisen, jota Ukrainan laki vaatii.
Gerasinenkon mukaan selvyyttä ei ole edelleenkään siitä, mistä sähköongelmat johtuivat.
”Absurdeja syytöksiä”
Oikeuskäsittelyä seurannut italialainen juristi Gianelli Fausto luonnehtii ”vaaralliseksi esimerkiksi” aietta kieltää kokonainen poliittinen puolue.
– Tapaus perustuu erittäin outoihin, absurdeihin syytöksiin. Pohjalla on käytännössä se, mitä heidän vaaleissa valitut edustajansa ovat puhuneet maan parlamentissa, Euroopan demokraattisia lakimiehiä edustava Fausto luonnehtii.
Fausto toimii paitsi asianajajana, myös opettaa rikoslakia italialaisessa Modenan yliopistossa. Viime vuosina hän on avustanut erityisesti palestiinalaisia heidän juridisissa ongelmissaan Israelin miehittämillä alueilla.
– Eurooppalaisena maana Ukrainan pitäisi kunnioittaa eurooppalaisia periaatteita oikeusprosessissa. Tämä istunto näyttää täysin epäreilulta.
Fauston mukaan kyse on poliittisesta oikeudenkäynnistä, jossa puolue yritetään kieltää sen esittämien mielipiteiden takia. Erityisen raskauttavana asianhaarana on pidetty sitä, että KPU on esittänyt Ukrainan valtion muuttamista liittovaltioksi, jossa maan eri osilla olisi laaja itsehallinto. Tätä on pidetty Itä-Ukrainan separatistien tukemisena.
Myös oikeusprosessin yhteensopivuus Ukrainan perustuslain kanssa on kyseenalainen.
– Perustuslaki suojaa tietyt peruskansalaisoikeudet. Mutta tämä on oikeuslaitoksen käyttämistä poliittisiin tarkoituksiin. Se on vaarallista paitsi tälle maalle, myös koko Euroopalle. Tämä on mielestäni hyökkäys kansalaisvapauksia vastaan.
”Viides kolonna lyöty”
Oikeutta kommunisteja vastaan on käyty Ukrainassa jo viime vuoden keväästä lähtien.
Ennen lokakuussa 2014 pidettyjä parlamentin, Verhovna Radan, vaaleja puolueen parlamenttiryhmä hajotettiin.
Päätöksen jälkeen tuolloinen puhemies Oleksandr Turtšynov julisti toivovansa, ettei Radassa enää ikinä nähdä kommunisteja.
Erityisesti puoluejohtaja Petro Simonenkoa yritettiin myös jatkuvasti estää puhumasta. Istuntosalissa äärioikeistolaisen Svobodan kansanedustajat kävivät usein hänen kimppuunsa. Ennen kevään 2014 presidentinvaaleja Simonenkon autoon heitettiin polttopullo.
Lokakuun vaaleissa kommunistit eivät saaneet yhtään paikkaa Radaan. Keskeinen syy tähän on se, että puolueen vahvat kannatusalueet Itä-Ukraina ja Krim eivät osallistuneet vaaleihin.
Vaalien jälkeen myös presidentti Petro Porošenko iloitsi, että ensimmäistä kertaa maan historiassa parlamentissa ei ole yhtään kommunistia.
– Oikeus on voittanut. Ukrainalaiset ovat lyöneet lopullisen iskun poliittiselle viidennelle kolonnalle, Porošenko totesi.